Mikki päähän, kypärä päähän, maski käteen, letkuista kiinni ja reppu harteille, olkaimien kiristys, lantiovyön kiristys, pullo auki... eikun sitä punaista nappia hengitysventtiilissä, pullo auki, puolikiekkaa kiinni, maski naamalle ja kypärään kiinni hengitys sisään ja .... ksssssshhhhh..... kssshhhhhhh kuulostan Dart Vaderilta.
Tänään siis oli ensikosketukseni paineilmalaitteisiin. Vaikeinta hommassa taisi olla pullon avaaminen seläntakana. Minulle kun on mahdotonta tunnistaa vasenta oikeasta, niin voi vaan kuvitella kuinka hyvin myötä ja vastapäivä seläntakana, alhaalta katsottuna löytyy... huomaahan sitä sitten jos ei ilma liiku.
Muutamat henkoset ja maski pois. Ensin taas sitä punaista nappia, sitten henkeä vetämättä maski pois (ettei venttiili taas aukea). Releet pois samassa järjestyksessä ja maahan varoen ettei pullo kolahtele kamalasti. Helppoahan tämä on! Maskissa hengittäminenkin tuntuu ihan normilta, poislukien suhina joka ilman ottamisesta kuuluu. Sama homma pari kertaa uusiksi ja sitten alettiin "urheilla" eli laitteet päällä ensin kävelyä..check, sitten portaiden nousua muutaman kerran.. tässä vaiheessa alkoi vähän ahdistaa ja tuntui että happea ei ehkä tulekaan ihan normaaliin tapaan enää.. ei siinä kuitenkaan auttanut kuin koittaa hengitellä rauhallisesti. Hiki alkoi irrota ja oltiin kuitenkin viileässä hallissa!! Ja pulssi nousi ihan selkeästi (ensi kerralla sykemittari messiin). Rappujen jälkeen letkujen kantoa ja loput ilmat käytettiin aitojen ylittämiseen ja alittamiseen. Montaa minuuttia ei siis tarvinnut painella että oman pullon hälypilli soi kertoen että mentiin 50bar:n alle (aloittaessa ilmaa oli siis noin 100 bar). Kyllä oli helpottava olo saada maski pois naamalta. En pyörtynyt kertaakaan!! Yllä olevaan harjoitukseen toi lisämaustetta eilen iskenyt fasettilukko ja lihaskramppi jonka vuoksi syvään hengittäminen ihan ilmankin laitteita on yhtä tuskaa :D
Sitten purettiin laitteet ja pestiin ja koottiin ja testattiin... aivan hirveästi muistettavia asioita joista ei varmaan jää montaakaan juttua mieleen. Mut toistoa toistoa toistoa.
Ei nyt ollut taaskaan punttailu aiheena tässä blogikirjoituksessa. Mut ehkä jo seuraavalla kerralla niin jaksaa joku lukeakin.
tiistai 22. helmikuuta 2011
torstai 10. helmikuuta 2011
Olen liekeissä!!
Mulla on tapana innostua aina 110% jostain jutuista. Toiset jutut sitten unohtuu äkkiä, toisista tulee elinikäisiä harrastuksia, saa nähdä miten tämän tuoreimman innostuksen kanssa käy.
Viime lauantaina salille mennessä näin paljon paloautoja. Salilta tullessa yhden kerrostalon pihaan kurvasi myös monta isoa punaista puupaa autoa. Päätin että musta tulee isona palomies :D
Sunnuntaina olinkin jo soittanut yhteen paikalliseen vapaapalokuntaan ja sopinut tapaamisen tiistaille. Tiistaina kävin paikalla tutustumassa vähän kalustoon ja sovittelemassa vaatteita. Mä oon niin intoa täynnä, enkä ymmärrä miksen keksinyt tätä joskus 10v sitten kun olisin voinut ryhtyä ihan OIKEASKSI palomieheksi. Tämän ikäisen naisen on turha edes haaveilla että pelastusopiston ovet aukeaisivat. Kuntovaatimukset kun on tietenkin samat naisille ja miehille niin yllättäin ne on lähestilkoon mahdottomat naisen läpäistä. Mutta VPK:ssa ei siis tällaisia kuntovaatimuksia ole vaan kaikille löytyy hommaa kuntoon, kokoon ja sukupuoleen katsomatta. Kuitenkin haluaisin savusukeltajaksi ja siihen vaaditaan lihaskuntotesti ja sellainen toimintakykytesti jossa seurataan sykkeitä. Lihaskuntotestistä varmaan selviäisin harjoittelemalla, mutta minun luonnostaan korkeilla sykkeillä voi olla hankala selvitä toimintakykytestistä. Siinä kun käytetään laskennallista maksimisykettä 220-ikä, johon minulla nousee syke jo kevyesti hölkkäämällä (maksimit on jossait 220+). Noh.. nähtäväksi jää.
Vammoja ja sairautta:
Minulla oli 2viikon tauko saleilusta. Kolmisen viikkoa sitten venäytin niskani niinkin hurjassa toiminnassa kun vuoteessa haukotellessa. Venyttelin ja haukottelin yhtaikaa ja jotain pamahti niskassa niin etten päässyt sängystä yli tuntiin liikkumaan (olin siis yksin kotona). Lopulta pääsin relaksanttien ja särkylääkkeiden kimppuun ja hain pakkasesta kylmäpussia niskaan. Niska kuitenkin valvotti huolella 4 -5 yötä joten vaikka jotain treeniä olisikin voinut tehdä ei siitä olisi siinä järkyttävässä väsymyksen tilassa ollut kuin haittaa.
Kävin niskan kanssa fysiolla parikertaa, ja sain jumit/krampit auki joten relaksantteja en syönyt enää muutaman päivän jälkeen. Kipu ja voimattomuus lihaksessa kesti vain reilu pari viikkoa, vaikka venytyksessä pientä "kiristystä" vielä tuntuukin. Tämä oli positiivinen yllätys koska yleensä minulla nuo revähtymät vaivaa vähintään 6 kuukautta.
Niskaongelman akuutin vaiheen jälkeen iski vielä kevyttä flunssaa, ja ajattelin pelata varmanpäälle ettei tule turhaan pidennettyä vaan treenitaukoa. Olin siis vielä toisen viikon treenaamatta ja voi että alkoi olla kovaa korvienvälille!!
Treenit:
Nyt olen tauon jälkeen käynyt treenaamassa 3 kertaa.
Viikonloppuna käytiin ystävän kanssa tekemässä kuntopiirityyppinen enemmän aerobinen harjoitus (en muista onko järjestys ihan oikein):
4 kierrosta:
5min aerobisella laitteella
kyykky: 30kgx15
pystypunnerrus: 20kgx15
kulmasoutu: 30kgx15
punnerrus: x15
sjmv:30kgx15
vatsoja: max
lankku: max
Kamala treeni, jota ei todellakaan olisi tullut tehtyä yksin. Valituksen ja kitinän saattelemana sain kuitenkin homman hoidettua.
Maanantaina
Treenasin rintaa ja olkapäitä. En pitänyt kirjaa sarjoista vaan tein ohjelman mukaan "tuntumalla". Vähän jätin supersarjoina tekemättä, koska luulen että minun kroppa vaan ei oikein pysty palautumaan niistä enkä osaa tehdä tarpeeksi kevyesti, ja siitä nämä viimeaikoina piinanneet jatkuvat jumit ja vaivat. (Lihakset saattoivat olla kipeänä lähes viikon) Hyvin tuli kuitenkin lihakset kipeiksi, mutta tänään eli 3pv treenistä kipu on poissa, eli nyt tuntuisi että palautuminenkin on normalisoitunut.
Eilen keskiviikkona
Kävin taistelamssa jalkatreenin. Tässä tein myös supereita, tosin entistä pienemmillä painoilla ja niin että jätin suosiolla sarjoihin vielä varaa. Kovalta tuntui rääkki siitä huolimatta ja kintut on mukavasti kipeänä. Ehkä tämä tästä.
Jatkot:
Jatkan vielä vanhalla ohjelmalla, mutta koitan olla tekemättä sarjoja loppuun asti vaikka se minulle hankalalta tuntuukin. Kohta varmaan saan valmentajalta myös uutta treeniohjelmaa. Lisäksi tahtoisin treenata penkkiä jollain penkkiohjelmalla jotta saisin maksiminn hilattua tuonne 70kg kieppeille, silloin olisi mahdollista saada se kuntotestion 45kgx20.. nykyinen max on 60+, eli työsarkaa on. Tämä on kuitenkin nyt toissijainen tavoite... ensisijaisesti kasvatetaan lihaksia, dietin alkuun on enää reilu 2 kk!!
Viime lauantaina salille mennessä näin paljon paloautoja. Salilta tullessa yhden kerrostalon pihaan kurvasi myös monta isoa punaista puupaa autoa. Päätin että musta tulee isona palomies :D
Sunnuntaina olinkin jo soittanut yhteen paikalliseen vapaapalokuntaan ja sopinut tapaamisen tiistaille. Tiistaina kävin paikalla tutustumassa vähän kalustoon ja sovittelemassa vaatteita. Mä oon niin intoa täynnä, enkä ymmärrä miksen keksinyt tätä joskus 10v sitten kun olisin voinut ryhtyä ihan OIKEASKSI palomieheksi. Tämän ikäisen naisen on turha edes haaveilla että pelastusopiston ovet aukeaisivat. Kuntovaatimukset kun on tietenkin samat naisille ja miehille niin yllättäin ne on lähestilkoon mahdottomat naisen läpäistä. Mutta VPK:ssa ei siis tällaisia kuntovaatimuksia ole vaan kaikille löytyy hommaa kuntoon, kokoon ja sukupuoleen katsomatta. Kuitenkin haluaisin savusukeltajaksi ja siihen vaaditaan lihaskuntotesti ja sellainen toimintakykytesti jossa seurataan sykkeitä. Lihaskuntotestistä varmaan selviäisin harjoittelemalla, mutta minun luonnostaan korkeilla sykkeillä voi olla hankala selvitä toimintakykytestistä. Siinä kun käytetään laskennallista maksimisykettä 220-ikä, johon minulla nousee syke jo kevyesti hölkkäämällä (maksimit on jossait 220+). Noh.. nähtäväksi jää.
Vammoja ja sairautta:
Minulla oli 2viikon tauko saleilusta. Kolmisen viikkoa sitten venäytin niskani niinkin hurjassa toiminnassa kun vuoteessa haukotellessa. Venyttelin ja haukottelin yhtaikaa ja jotain pamahti niskassa niin etten päässyt sängystä yli tuntiin liikkumaan (olin siis yksin kotona). Lopulta pääsin relaksanttien ja särkylääkkeiden kimppuun ja hain pakkasesta kylmäpussia niskaan. Niska kuitenkin valvotti huolella 4 -5 yötä joten vaikka jotain treeniä olisikin voinut tehdä ei siitä olisi siinä järkyttävässä väsymyksen tilassa ollut kuin haittaa.
Kävin niskan kanssa fysiolla parikertaa, ja sain jumit/krampit auki joten relaksantteja en syönyt enää muutaman päivän jälkeen. Kipu ja voimattomuus lihaksessa kesti vain reilu pari viikkoa, vaikka venytyksessä pientä "kiristystä" vielä tuntuukin. Tämä oli positiivinen yllätys koska yleensä minulla nuo revähtymät vaivaa vähintään 6 kuukautta.
Niskaongelman akuutin vaiheen jälkeen iski vielä kevyttä flunssaa, ja ajattelin pelata varmanpäälle ettei tule turhaan pidennettyä vaan treenitaukoa. Olin siis vielä toisen viikon treenaamatta ja voi että alkoi olla kovaa korvienvälille!!
Treenit:
Nyt olen tauon jälkeen käynyt treenaamassa 3 kertaa.
Viikonloppuna käytiin ystävän kanssa tekemässä kuntopiirityyppinen enemmän aerobinen harjoitus (en muista onko järjestys ihan oikein):
4 kierrosta:
5min aerobisella laitteella
kyykky: 30kgx15
pystypunnerrus: 20kgx15
kulmasoutu: 30kgx15
punnerrus: x15
sjmv:30kgx15
vatsoja: max
lankku: max
Kamala treeni, jota ei todellakaan olisi tullut tehtyä yksin. Valituksen ja kitinän saattelemana sain kuitenkin homman hoidettua.
Maanantaina
Treenasin rintaa ja olkapäitä. En pitänyt kirjaa sarjoista vaan tein ohjelman mukaan "tuntumalla". Vähän jätin supersarjoina tekemättä, koska luulen että minun kroppa vaan ei oikein pysty palautumaan niistä enkä osaa tehdä tarpeeksi kevyesti, ja siitä nämä viimeaikoina piinanneet jatkuvat jumit ja vaivat. (Lihakset saattoivat olla kipeänä lähes viikon) Hyvin tuli kuitenkin lihakset kipeiksi, mutta tänään eli 3pv treenistä kipu on poissa, eli nyt tuntuisi että palautuminenkin on normalisoitunut.
Eilen keskiviikkona
Kävin taistelamssa jalkatreenin. Tässä tein myös supereita, tosin entistä pienemmillä painoilla ja niin että jätin suosiolla sarjoihin vielä varaa. Kovalta tuntui rääkki siitä huolimatta ja kintut on mukavasti kipeänä. Ehkä tämä tästä.
Jatkot:
Jatkan vielä vanhalla ohjelmalla, mutta koitan olla tekemättä sarjoja loppuun asti vaikka se minulle hankalalta tuntuukin. Kohta varmaan saan valmentajalta myös uutta treeniohjelmaa. Lisäksi tahtoisin treenata penkkiä jollain penkkiohjelmalla jotta saisin maksiminn hilattua tuonne 70kg kieppeille, silloin olisi mahdollista saada se kuntotestion 45kgx20.. nykyinen max on 60+, eli työsarkaa on. Tämä on kuitenkin nyt toissijainen tavoite... ensisijaisesti kasvatetaan lihaksia, dietin alkuun on enää reilu 2 kk!!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)