Viikonloppu meni autoja pilkkoessa Pelastustyökurssilla. Lauantaina oli ensin teoriaa muutama tunti, liikenneonnettomuudessa toimimisesta, liikenteenohjauksesta sekä pelastustyöstä (potilaan irroitus). Teoriaa oli muihin kursseihin verrattuna vähän, ja se oli oikein hyvä. Varsinkin nuo autojen purkuhommat avautuu tekemällä ihan eri tavalla kun powerpoint kalvoja katsellen ja kahvia ryystäen.
Teorian jälkeen mentiin harjoitusalueelle. Ensin muutama yleinen rasti: Nostotyynyjen käyttöä, hydraulisia välineitä, tukemisen välineitä (rh-pusher, stabfast, rautakanki) ja muita pelastusvälineitä kuten moottorisaha, puukkosaha jne. Näiden rastien jälkeen alkoi itse asia, eli autojen purkaminen. Meillä oli yhteensä 10 autoa purettavaksi mikä oli tosi hyvä määrä. Pystyttiin tekemään rasteja kolmessa 5-6 henkilön ryhmässä, joten jokaiselle riitti tekemistä. Ensimmäisenä päivänä ehdittiin käydä renkailla olevan auton kyljen avaaminen ja katon irrotus, sekä kyljellään olevan auton stabilointi ja katon irrotus. Aurinko porotti ja lämmintä riittii kun hommissa piti tottakai olla nomexit päällä. Ilta kuuteen mennessä päivän ohjelma oli suoritettu ja pääsin väsyneenä kotiin. Uni tuli ajoissa.
Sunnuntaina homma jatkui katollaan olevan auton avaamisella takakautta. En muista käytiinkö katolla olevan kyljen avaaminen, mutta varmaan käytiin. Lisäksi harjoiteltiin potilaan siirtoa muutamassa eri tapauksessa. Täytyy toivoa ettei koskaan tarvitse katollaan olevasta autosta potilasta irrotella, se on nimittäin sula mahdottomuus saada sitä potilasta hallitusti alas vöistä roikkumasta. (Meillä oli harjoituksissa käytössä nukke, eli kenenkään ei tarvinnut mennä roikkumaan pääalaspäin vöihin).Rastien jälkeen oli vuorossa teoria- ja käytännön kokeet joissa ei nyt mitään sen kummempaa ollut.
Mitä kurssista sitten jäi käteen? Paljon tuli uusia juttuja, kun meillä harjoituksissa on käytännössä tehty vain kyljen/katon aukaisuja renkaillaan olevasta autosta. Perän kautta sisään meno oli täysin uusi juttu ja nyt opin myös käyttämään stabfasteja ja rh-pushereita jotka on tosi käteviä auton tukemisessa. Sääli vaan ettei niitä meidän autosta löydy... stabfasteja ei kyllä saada koskaan mutta jos rh-pusherit joskus. Ja ei niinkään uutena asiana taas tuli muistutus siitä kuinka raskaita nuo hydrauliset työkalut on minulle käsitellä. Vaikka ei sellainen leikkuri tai levitin paina kuin sen 20 kiloa niin kyllä se vaan raskaalta tuntuu pidellä jos vähänkään korkeammalla joutuu työskentelemään.
Sellaista siis rankan viikon päätteeksi. Tänään ei ole ollut kovin levännyt olo, mutta eiköhän se tästä. Huomenna onkin savusukelluskelpoisuuden lihaskunto osuus, lähden nyt kokeilemaan kuinka se treenaamatta menee. Tai olenhan minä tässä jo lähes 4 viikkoa treenaillut, mutta en sellaista pidenpää sarjaa. Läpi sen pitäisi kyllä mennä heittämällä, rajat on niin helpot. (Mutta mistä sitä ikinä tietää kuinka pahasti toistokestävyys onkaan hukassa)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti