Sivut

maanantai 11. toukokuuta 2015

Uusvanha fillari ja ensimmäinen tyyppäys

Koitin viime viikolla viedä fillaria huoltoon, mutta korjattavaa olis ollut niin paljon että samaan hintaan olisi saanut jo "uuden" käytetyn pyörän. Viikonlopun yli funtsin hommaa ja tänä aamuna kävin ostamassa tuollaisen hybridin. Itsehän en pyöristä tai pyöräilystä mitään ymmärrä, mutta kaverin ja tietysti myös myyjän (ei siis sama henkilö) mielestä ihan kelpo kitka. Vaikka vähän enemmän maksoikin kuin vanhan huolto niin eiköhän tuo ollut ihan kohtuullinen hankinta kuitenkin. Kriteereitä minulla ei oikein muita ollut kuin että runko/säädöt on sellaiset että painoa saa pois olkapäältä. Nojailu kun aiheuttaa aika infernaaliset kiputilat tassuun.

Pitihän se sitten samantien lähteä kokeilemaan hankintaa. Aamupuuron voimalla lähdin fillaroimaan johonkin suuntaan. Itse pyöräily oli suhteellisen kevyttä, mutta kyllähän se säädöistä huolimatta aika mukavasti olkapään päälle kävi. Vähän väliä sai olla heiluttelemassa kättä ja piti silleen tyhmästi koittaa pitää ohjaustankoa "sormenpäillä" että sai vähän pystymmän asennon. Täytyy tsekata jos tuota saisi vielä vähän käännettyä tuota tankoa ylös/taaksepäin. Jossain reilu 20km kohdilla alkoi jo olla suhteellisen heikko happi ja aloin googlailla paikallisia kuppiloita josta olis saanut jotain matkaevästä. Ei niitä oikein matkanvarrelle sattunut ja jouduinkin ajamaan aika syvälle sivistyksen pariin ennen kuin sain ostettua kaupasta hiilareita. Ruokailutauon jälkeen puhtia taas riitti mukavasti. Loppujen lopuksi reissulle tuli matkaa reilut 40km ja aikaa kului ehkä 2h 40min (+ tauot) eli kovin vauhdikasta ei eteneminen varsinkaan mäkisillä hiekkaosuuksilla ollut. Kieltämättä vähän liikaa näin kesän toiseksi lenkiksi kun pyöräilykokemusta ei ole lainkaan, mut koskas minä olisin osannut pitäytyä kohtuudessa ;).

Olkapäätä kyllä juilii siihen malliin että lienee pakko sortua panacodiin jälleen jotta saa ensi yönä nukuttua. Pjärse sen sijaan kesti ainakin näillä näkymin yllättävän hyvin vaikka fillarissa oli aika pehmeä satula ja pelkona oli ettei taas viikkoon voi käydä vessassa ilman itkua (kuten oli edellisen lenkin jälkeen).

Huomenna ois ohjelmassa maastavetoa mutta saa nähdä kuinka käy... Voi olla suhteellisen voimatonta ja toivotonta touhua se kyllä.