lauantai 17. marraskuuta 2012

Streptokökkö

Edellisen päivityksen jälkeen tulinkin sitten kipeäksi.

Maanantaina nousi kuume ja pari päivää tuli kärvisteltyä reilu 38,5 asteen lämmössä joka oli hyvin epämielyttävää. Viimeeksi olen ollut kunnolla kipeänä 2005 ja sitä ennen 2000, joten tottumuksen puutetta vai mitä, olo oli kyllä ihan hirmuinen. Kuumeen jälkeen kurkkuun pesiytyi kaktus poikineen ja keskiviikkona sain tohtorilta penisiliinikuurin angiinaan. No, oli se sitä tai jotain ihan muuta, niin olo kuitenkin parani ja tänään olin jo ottamassa kevyesti salilla.

No, en tosin niin kevyesti kuin olisi pitänyt. Rauta tuntui painavan kuin synti. Lieneekö se kummakaan kun puolet viikosta on eletty mehun voimin. Sarjat siis oli vähän liian tiukkoja tilanteeseen nähden, mutta koitin kuitenkin välttää sykkeen turhaa nousemista. Boosterinkin jätin pois jotta ei sydän liikaa pamppailisi.Penkki päivä onneksi. Hieman jänskättää seuraavat jalkatreenit, täytyy koittaa tehdä kyykky erityisen rauhallisesti, vaikka sitten kyllä sarjapituuksista joutuukin tinkimään, mutta parempi varoa kuin aiheuttaa joku sydänlihastulehdus.

Eika tässä muuta tähän hätään. Toivotaan että tauti on nyt selätetty eikä jälkitauteja ilmene, ja treenit alkaa taas luistaa kunnolla.

lauantai 10. marraskuuta 2012

Eka testisimulaatio

Eipä olisi testi mennyt tämän päivän kunnolla läpi, koska ensimmäinen testiliike eli penkki kusi jostain syystä. Turha sitä on kamalasti spekuloida ja analysoida. Tarkoittaa vaan että reeniä lisää jotta homma menee vaikka yöunilta herättäessä läpi. Lohdutukseksi sain puristettua parissa liikkeessä yhden toiston lisää entisiin ennätyksiin. Ja tein pienen paussin jälkeen testiliikket uudestaan, joskin toisen kierroksen tuloksilla ei paljon kannata brassailla. Jotensakin yleisfiilis oli tänään heikko. Liikkeiden tekeminen tuntui kaikenkaikkiaan tosi nihkeältä, eli siihen nähden kuitenkin ihan ok tulos.

Tulostaso tänään:

Penkki 45kg/1min: 21 toistoa
Leuat op: 8 toistoa
Istumaannousu 1min: 38 toistoa
Kyykky 45kg/1min: 31 toistoa

"Palkinnoksi" suorituksesta sain valmentajalta namusia :D Kyllä nyt ainakin palautuu!

Viikko vielä jonkinlaista kunnon reeniä edessä ja sitten alkaakin kevyt viikko. Jossain vaiheessa sitten pääsen kokeilemaan tätä ihanuutta taas uudestaan ja sitten saa luvan tuo penkkikin jo luistaa totutulla tavalla!


perjantai 2. marraskuuta 2012

25*45kg ja 45*45kg!

Töissä on ollut ihan kamalaa. Minulle on työnnetty liikaa töitä, ja kaikki tuntuu kaatuvan niskaan. Olen vielä sellaisessa ihanassa asemassa, että minä en pysty asioille mitään tekemään, mutta otan kaiken kuran niskaani asiakkailta ja joudun selittelemään muiden tekemisiä. Tällä viikolla homma oikeasti meni niin rankansi, että sydän on hakannut ihan omiaan, koko kroppa on ihan vetelänä ja minä joka en koskaan itke, olen ollut pitkin viikkoa purskahtamaisillani poraamaan. Olen ihan älyttömän väsynyt vaan kaikkeen, eikä 12h työpäivät ja niiden päälle koulut kamalasti helpottanut tilannetta.

Tilanteesta huolimatta halusin eilen mennä salille. Olin kyllä jo henkisesti valmistautunut siihen pettymykseen joka aina tulee kun treenit menee huonosti. Ja näillä unilla, stressitasolla ja heikotuksen ololla ei oikein muuta ollut odotettavissakaan. Yläkropan treeni ja penkissä max*45kg. Ja niin se vaan meni että sain punnerrettua tangon ylös melkein 26 kertaa. 25*45kg on siis uusi ennätys, eli 7 toistoa on tullut tässä lisää viimeisen 4kk aikana kun olen piiskur... anteeksi, loistavan valmentajani opissa ollut. Kestävyyttähän tässä olen voimatreenin päälle hinkannut vasta 2 viikkoa, joten tulos varmaan vielä tuosta paranee. Itselläni on tavoitteena päästä maagisen kolmenkympin yli.

Seuraavassa treenissä, eli tänään, olisi sitten sama homma kyykyssä edessä ja pelottaa kyllä jo etukäteen. Kyykyssä toistoja kyllä tulisi mutta siinä tulee aika vastaan.. tavoite on nyt ehtiä tehdä se 30 toistoa minuuttiin, ja jatkossa lisätä vauhtia touhuun.

Iltatreeni edit:

45 toistoa kyykkelöin 45 kilolla, joskin viimeisiin 15 meni vähintään yhtä kauan kuin ensimmäisiin 30 :D Päivän tavoite täyttyi, eli 30 kyykkyä meni minuutissa, ja täytyy kyllä sanoa että aikamoiseksi pikakyykkääjäksi tässä täytyy ryhtyä että pystyy siihen ultimate tavoitteeseen 34.. Sen verran vauhdikkaasti meni jo nuokin.

keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Voi faskia! ja spiroergometri

Pitäisiköhän tännekin jotain vähän päivitellä välillä.

Viime viikkoina olen käynyt pari kertaa hierojalla (liian) pitkästä aikaa. Tauon aikana hieroja oli oppinut uusia kidutuskeinoja, eli faskioiden, eli perinteisemmin lihaskalvojen käsittelyä. Voi jumalauta sanon nyt!! Pienen rintalihaksen, ja sen mun murheenkryynin eli lavanaluslihaksen faskioita on nyt käsitelty kahteen otteeseen, ja kyllä itkin ja huusin ja potkin :D Mielestäni hierojan olis soveliasta pukeutua tästedes keinonahka korsettiin ja korkkareihin, senverran sadistista touhua josta minä vielä maksan! Vielä ainakin yksi kerta tuota lystiä edessä, ja sitten ehkä voinkin jo siirtyä takaisin perinteisempään hierontaan. Olkapään liikerataan hoito on kyllä vähän auttanut. Kipu toki on edelleen ihan samanlaista kuin ennenkin.

Toissapäivänä kävin tekemässä maksimaalisen hapenkuljetuskyvyn testin spiroergometrissä juoksumatolla. Testi jouduttiin keskeyttämään teknisen vian vuoksi, mutta oltiin onneksi siinä vaiheessa jo ihan loppumetreillä menossa, eli montaa minuuttia en enää olisi kyennyt pinkomaan. (Ehkä n. 2-3 ml/kg/min enemmän kuin testin tulos) Tämähän nyt oli tällainen lähtötason selvitys, sillä en ole lenkkipoluilla kesän jälkeen käynyt ihan satunnaisia lyhyitä pyrähdyksiä lukuunottamatta. Testistä sai siis tuon VO² max arvon, joista tuo painoon suhteutettu pitäisi hilata johonkin 46+ jotta cooperista voisi tulla 2800m. Sekä sykerajat jotka helpottaa treenin suunnittelussa. Sykkeet kun mulla on aina sellainen murheenkryyni kun ne on niin kamalan korkeat ettei oikein perinteiset laskukaavat tahdo toimia. Testin mukaan minun vahva alue on vauhtikestävyys (minkä kyllä huomaa lenkkeillessäkin, että vk alueella jaksaa "loputtomiin" hitaammasta menosta ei tahdo tulla mitään). Ja yllättävän monta minuuttia jaksoin paina selkeästi anaerobisella alueella myös.

Tästä siis lähdetään parantamaan:

Max hapenottokyky VO² max: 
2,70 l/min
42,2 ml/kg/min

Testin aikainen max syke: 199

Sykerajat (+/-3)

Peruskestävyys alaraja: 134
Aerobinen kynnys: 153
Anaerobinen kynnys: 187

Tämän jälkeen eilinen jalkatreeni olikin sitten pieni jännityksen aihe että miten sujuu. Mutta ei siinä sitten ihme kyllä kummaa hyytymistä tullut. Tein tosin kevyemmin kuin muuten olisin tehnyt. Eka viikko määrätreeniä siis nyt takana. Ja mitään huipputuloksia ei ole nyt huudella. Vähän vielä hakemista on voimailun jälkeen. Katsotaan mitä ensiviikko tuo tullessaan.

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Kroppa huutaa lepoa

Viimeiset pari treeniä on menneet ihan käsille ja tyhmempikin osaa nyt tulkita että kevyeltä tuntuva voimatreeni on kuitenkin salakavalasti väsyttänyt kroppaa vähän liikaa ja kevyt viikko ei voisi alkaa hetkeäkään liian aikaisin.

Viimeviikolla sain onnekseni vielä etukyykystä 90kg kevyesti ylös, mutta sen jälkeen ollaan menty alamäkeä. Edellisessä penkki/leuanveto treenissä oikea forkku pamahti kivikovaksi ja koko kädessä oli sellaista todella inhottavaa hermokipua... Kummoisia tuloksia ei tullut. Tänään sitten oli kyykky treeni ja tarkoitus tehdä maksimi toistomäärä 45kg. Koko homma tuntui ihan p*skalta ja lopetin kyykkäämisen 30 kohdalla. Hieman kyllä ketutti, en edes tajua miksi lopetin, mutta olin jotenkin vaan niin väsynyt koko touhuun.

Muutenkin fiilikset on tosi maassa, nälkä ei ole ja ruokaa täytyy syödä väkisin. Painokin on päässyt salakavalasti laskemaan. En siis tiedä onko tämä nyt jotain syysmasennusta vai voiko nämä olla jonkun ylirasituksen oireita? No, väliäkö hällä, nyt alkaa kevyt viikko!

Jaa niin, otin/otatin pitkästä aikaa muutaman kuntoräpsyn. Eihän tässä mitään bodailtu olla, eli sikäli moisten ottaminen on ihan turhaa, mutta vähän vaikka grafiikkaa tänne blogiin :D





torstai 4. lokakuuta 2012

Harrastat sä jotain fitnestä?

No niin, mitä tämä nyt on. Olen siis viime aikoina törmännyt kommentteihin kuten "Oletpa sä vahva, treenaatko jotain fitnestä?", "Sinulla on ihan tuollainen ohjelma, harrastatko fitnestä". Näitä siis tulee ähistessäni kaulasuonet pullottaen voimatreeniä, viimeeksi eilen, kun hain penkki ykköstä.

Miten sitä fitnestä tai fitnessiä harrastetaan? Onko nämä iltapäivälehtien otsikot "Kuuma fitness malli poseera yläosattomissa" tai "Fitness tähti iski jääkiekkoilijan" nyt luoneet keski-ikäisille paikallisen uimahallin salin käyttäjille jonkun mielikuvan uudesta harrastuksesta nimeltä fitness? Ja mitä tähän sitten vastaisi. En haluaisi alkaa selittelemään että joo, kisasin fitness-lajeissa jokunen vuosi sitten, mutta nyt minä voimailen tai en oikeastaan sitäkään, vaan treenaan pääsykokeisiin. Siis mitä ihmettä, mitä ne miehet siellä salilla sitten tekee, harrastaako ne siellä fitnestä?!?  Eika. Eikö ne treenaa, ehkä jopa bodaa tai voimailee.

Miksi tämä sitten ärsyttää minua niin paljon? Selvästihän nämä miehet haluavat oikeasti kannustaa ja tsempata ja osoittaa että hei, treenaat kovempaa kun muut mimmit täällä ja me kiinnitetään siihen huomiota. Mutta ehkäpä se on juuri kaikki tuo iltapäivälehtien fitnesshömpötys, minua suorastaan hävettää jos minut yhdistetään tuollaiseen. Tahtomattakin tulee mielikuva että minua ei tässä nyt pidetä oikeana urheilijana (enhän olekaan, treenaan vaan pääsykokeisiin). Fitness tuo itselleni mielikuvan sävysävyyn valituista muodikkaista treenivaatteista, meikeistä ja (sori kaikki kanssakisaajat) vaaleanpunaisista käsipainoista. Vaikka fitness kisaajat treenaavat varmasti yhtä kovaa kuin "oikeat" urheilijat, niin silti se ulospäin näytettävä mielikuva mikä itselleni lehtien ja myöskin muissa medioissa julkaistujen kuvien pohjalta syntyy. Itse treenaan 15v vanhoissa college housuissa, ja muutenkin täydellisen epäkuvauksellisen näköisenä. Alan varmaan treenata penkkirtikoo päällä tästedes ehkä ne sitten erehtyy luulemaan minua urheilijaksi.

No niin, se siitä avautumisesta. Ensikerran kun joku tulee kysymään niin kysyn siltä sitä samaa.

Eilen penkkasin 72,5kg. Se jäi nyt minun ennätykseksi sitten aika pitkäksi aikaa, koska tästä eteenpäin hinkutetaan pitkää sarjaa 45 kilolla ja tehdään niitä ah, ihania intervalleja. Ykköskokeilun päälle tein vielä tiukan 9*60kg johon olin aika tyytyväinen. Päälle leuanvedossa maxin hakemista, joka jäi siihen +20kg kuten viimeviikollakin. Tänään olisi edessä todellinen tulikoe. Kyykyn toistomax 45 kilolla... tähän mennessä olen parhaimmillaan tehnyt 32 toistoa ennen luovuttamista, tavoite on 40... katsotaan miten käy. Ei varmaan tarvitse kävellä enä huomenna :D



lauantai 29. syyskuuta 2012

Lissee enkkoja :D

En nyt millään malta odottaa treeniviikon loppuun asti että leijuisin sitten kerralla kaikista ennätyksistä. Olen sitäpaitsi lähdössä tänään vieraalle paikkakunnalle kreisibailaamaan, niin voihan se olla ettei seuraavista treeneistä olekkaan enää paljon kerrottavaa :D

Eli eilen olin minun loistavan valmentajan kanssa Imatralla treenaamassa ja vuorossa oli aina yhtä "ihana" jalkatreeni. Vähän ohjelmasta poiketen minut laitettiinkin kokeilemaan etukyykky ykkösiä. Tein kevyehköt 75kg, 80kg, 85kg ja 87,5kg. Halusin jättää sen 90kg vielä kokeilematta että jää ainakin hyvä fiilis treenistä. Entinen enkka oli kuitenkin 78,5kg, että mukava 10kg parannus tuli siihen kuitenkin. Päälle sitten vielä pari failureen tehtyä settiä pienemmillä (80 ja 75kg) painoilla. Minun täytyy alkaa harjoitella etukyykystä kaatumista tuollaisen failuren jälkeen.. en nimittäin vain uskalla kipata siitä eteenpäin...  Päälle SJMV 6*110kg ja 2*6*112,5kg

Tänään sitten painuin heti uimahallin auettua salille ja vuorossa leuanveto/penkki päivä. Leuoissa piti kanssa hakea maksimia ja sainkin vedettyä yhden ruman leuan +20kg lisäpainolla. Päälle sitten 5*+7kg ja 9*op. Sitten kapeaa penkkiä ja päälle normipenkissä intervalleja, eli 40" lähdöillä 50kilolla 6,6,6,6,5,4 toistoa, ihan ei siis tavoitteet tuossa enää menneet mutta eipä tuo sureta. 3 toistoa enemmän kuitenkin samaan aikaan kuin edelliskerralla.

Semmotsii tälläkertaa. Treenit tosiaan muuttuu nyt enemmän tai vähemmän kestävyyspainotteisiksi. Ensi viikolla on kuitenkin vielä luvassa joitakin maksimikokeiluja jotka jäävätkin sitten piitkäksi aikaa niiksi ykkös saavutuksiksi. Toivottavasti vielä tulee aika kun pääsen taas yrittämään niidenkin ennätysten rikkomista. On se vaan niin paljon mukavampaa tuo voimatreeni kuin pitkien sarjojen hinkutus.

keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Penkkienkka :)

Hip hei!

Viikko sitten alkanut uusi treenijakso ei alkuun mennyt ihan putkeen ja edellisviikon penkkitreeni tuntui ihan törkeen raskaalta ja jouduin tiputtelemaan painoja suunnitelluista. Valmistauduin siihen tänäänkin, kun ohjelmassa oli 2*2*65kg ja 2*1*67kg. Ajattelin että tiputan tavoitepainoista 5kg pois, mutta 60kilolla kakkonen olikin ihan paperia ja päätin tehdä ohjelman mukaan. Uusi enkka, 67kg penkissä nousi tosi kevyesti  ja ajattelin kokeilla 70kg ja videoida suorituksen. Seiskakymppi nousi myös kevyehkösti, mutta videon kanssa onnistuin jotenkin fumblaamaan. Videolle sensijaan sain 72,5 kilon failuren ja lopuksi vielä 70 kilon failuren, jää siis tälläkertaa todistusaineisto laittamatta, mutta ehkä ens kerralla onnistuu :)

Muita kuluneen viikon maininnanarvoisia tuloksia lienee kyykky 30*45kg ja leuat 3*+12,5kg

Mulla on ollut muutaman viikon ihan kamala stressi ja kiire töissä, ja tästä syystä on yöunet menneet ihan hirveiksi. Olen heräillyt ihan jatkuvasti, useamman kymmentä kertaa yössä. Nyt on takana kahdet hyvät yöunet, joten parantuneet tulokset johtuvat varmasti siitä että vihdoin on kroppa saanut lepoa. Toivottavasti sama putki jatkuu ja yöunet pysyvät hyvinä. Tarttee hankkia jotain droppeja jos tuo jatkuva heräily ja valvominen alkaa uudestaan.

perjantai 14. syyskuuta 2012

Hääääätsiu!

Johan on kumma. Taas on vaihteeksi kurkku kipeä ja aivastuttaa. Viimeeksi sama homma oli noin viikko sitten. En muista koskaan, tai ainakaan vuosikausiin kärsineeni tällaisesta jojoilevasta semiflunssasta. Ehkä työpaikan ilmassa on jotain vikaa joka aiheuttaa hengitystieoireita, tiedä häntä.

Pelkään myös vähän mitä tapahtuu ensiviikolla, kun älytön työkiire helpottaa hetkeksi. Varmaan kunnon taudit iskee päälle samantien. Toisaanla koulussa pukkaa samana aikaan koeviikot, niin ehkäpä ne pitävät minut senverran stressaantuneena etten ehdi sairastaa. Olispa kiva nähdä kortisoliarvot.

Treenissä viimeisin jakso päättyi juuri ja nyt on aloiteltu kevyttä viikkoa. Mitään huomaa kehitystä ei sarjoissa enää tullut, johtui kyllä varmasti osittain siitäkin että vedin sarjat pari viikkoa ihan liian tappiin, kun olisi pitänyt ymmärtää tiputtaa vähän painoja eikä tehdä ihan maksimisarjoja koko 3 viikkoa putkeen... No, kevennystä seuraavat 3 viikkoa mennään vielä pienemmillä toistomäärillä, eli puhdasta maksimivoima treeniä on luvassa. Ja sen jälkeen tulee mukaan pitkät sarjat penkissä ja kyykyssä 45 kilolla ja myös ihan uutena tuttavuutena intervallityyppiset penkkitreenit. Jännityksellä odotan.

Tässä vielä päättyneen jakson tuloksia joissa ei tosiaan laskennallisesti suurta kehitystä ole tullut, mutta ihan tyytyväinen olen tilanteeseen siltikin.

Penkki: 11*50kg --> 9*55kg --> 6*60kg, 22*45kg/1min
Mave: 5*95kg --> 9*95kg --> 9*100kg, 1*117kg
Etukyykky: 8*60kg [B]--> 9*65kg-->4*75kg
Takakyykky: 27*45kg/1min
Leuat: 7*op(~63kg) --> 8*op--> 6*op+5kg

Lauantaina on taas luvassa kurssia, tälläkertaa kattotyöskentelyn kouluttaja -kurssi. Taas siis köysissä roikkumista ja moottorisahailua luvassa.

lauantai 8. syyskuuta 2012

Penkkienkkoja ja päivystystä

Pakko leijua vähän.

Menin eilen kurkkukivusta ja huterasta olosta huolimatta salille. Alunperin piti nähdä valmentajaa, mutta hänelle tuli esteitä, joten menin yksinäni uimahallin salille. Vuorossa oli taas kova viikko ja sen eka ja paras treeni, eli penkkipäivä!


Kahden loppuun asti tehdyn raskaamman sarjan jälkeen oli lupa kokeilla vaihteeksi 45kg toistomaksimia, ja tällä kertaa tuli jo 22*45kg!! Opiston minimi, eli 25 toistoa on siis jo lähellä. Ehkä jo tulisikin jos tuoreilla käsillä tekisi. Joka tapauksessa hyvä tulos siihen nähden että en yhtään ole pidempiä sarjoja tehnyt vaan käytännössä pelkästään alle 10 toiston sarjoja viimeiset 12vk. Kohta ilmeisesti aletaan jyystää pidempiä sarjoja, eli näkee sitten mihinkä tuo kehittyy.

Pukkariin päästyäni huomasin että olikin taas tullut hälytys ja painuin asemalle. Siitä ilta/yö jatkuikin sitten sellaisella varikkovalmius -> keikka -> päivystys kombolla että nyt vähän väsyttää. Pitäisi vielä lähteä palauttamaan virve asemalle ja tehdä samalla kyykky&veto treeni. Epäilen että siinä ei paljon enkat viimeyön jäljiltä pauku. No, onneksi kurkkukipu tuntuu helpottaneen, eli ehkä vältyin sairastumiselta kuitenkin.

Iltapäivällä Lahteen ja huomenna Fitness Expoon!! Jossa olen taas ystäväni Irinan huoltajana. Messut on taas lahdessa, ja toivottavasti isot ja kiinnostavat. Eiköhän sieltä taas muutama lisäravinnepurkki ja proteiinipatukka tartu väkisinkin matkaan. Tänäänhän siellä on Pro kisat, jotka taitaa kyllä jäädä näkemättä koska siihen aikaan alkaa olla jo värien levitys rumba, ja toisaalta nukkumaanmeno aika.

perjantai 31. elokuuta 2012

Päiväni palomiehenä

Eilenpä oli niin erikoinen päivä että pitääpä siitä ihan blogimerkintä kirjoittaa.

07.30 Saavuin töihin, siis päivätöihin toimistolle

08.30 Tuli hälytys. Laitelin viestiä takaisin että tulen tarvittaessa keikalle. Porukkaa oli ilmeisen vähän koska kohta tulikin jo soitto perään että josko viitsisit saapua asemalle. Töistä sinne ajaa noin vartin, mutta koska ajoin yhden liittymän pitkäksi, aikaa meni snadisti kauemmin ja puhelimet pirisi. Pihalla tulikin jo miehet vastaan minun kamojen kanssa ja hyppäsin pakun takapenkille pukemaan.

Sulje ikkunaKeikka oli omakotitalon palo meidän aseman nurkilla. Kun päästiin paikalle talo oli ollut jo täyden palamisen vaiheessa ja sisällä oli käyneet niin työvuoron kuin meidänkin sukeltajat. Osa kämpästä oli vielä tutkimatta ja minä menin seuraavassa parissa jatkamaan. Tässä vaiheessa ei ollut tietoa mahdollisita uhreista. Tämä oli siis ensimmäinen kerta kun savusukelsin oikeassa tilanteessa. Yllättävää kyllä fiilis ei mitenkään eronnut harjoitustalossa tehdyistä sukelluksista vaikka tilanne oli todellakin toinen. Ei jännittänyt tai pelottanut, eikä syke noussut muuta kuin rasituksesta) vaikka portaat miltei ehtivät palaa kokonaan alta yläkertaa tutkiessa. Ehkä tavallaan "pettymys" ettei tullut mitään adrenaliini rushia, mutta toisaalta myös hyvä huomata että ainakaan normi savusukellus ei ole liikaa minun nupille. Voi olla että olisi ollut eri asia jos sieltä olisi pitänyt kantaa joku ulos. Mutta asukkaat olivat onneksi kaikki muualla. Ikävä juttu muuten, taas yksi perhe joka joutuu aloittamaan elämänsä kokonaan alusta. Tavara on vaan tavaraa, mutta henkilökohtaisten tavaroiden menetys, lasten piirrokset, heidän lelut yms. ottaa varmasti koville.

Keikalta matka jatkui laitteiden huoltoon ja asemalle. Alkoi nälkä jo painaa ja oltiin lähdössä porukalla syömään ennen päivätöihin paluuta kun...

12.30 tuli uusi keikka. Tälläkertaa Joutsenoon Metsä Fiberin tehtaalle. Täällä ei kauan nokka tuhissut ja päästiin pienten miehistönhuolto ja tankkaus operaatioiden jälkeen ajelemaan takaisin kohti kotia.

14.30 Takaisin töissä, siis toimistolla

16:30 Lääkäri hakkasi kortisonipiikkejä olkapäähäni.

Illalla olin ihan törkeän väsynyt. Teki mieli painua pehkuihin heti kun pääsin kotiin, mutta sinnittelin 9 asti. Onneksi kävin ajoissa nukkumaan, koska...

00:30 Hälytys tuohon tien toiselle puolelle Kimpisen koululle jotenlähdin silmät ristissä kommandona  ajelemaan taas asemalle. Koululla paloi ullakolla ja siellä hommiksi jäi lamppujen raahaaminen hmm... 6-7 tai montahan kerrosta talossa onkaan, rakennustelineitä pitkin ullakolle. Yllättävän raskasta paineilmalaitteet selässä. Hiki virtasi.. vähän tuli lapion varressa nojailtua myös että näyttäisi siltä että tekisinkin jotain. Alkoi vaan hieman olla jo puhti pois tuossa vaiheessa. Kahden jälkeen olin jo kotona, pikainen suihku ja sänkyyn pyörimään.

Tuossa vaiheessa kävi kroppa jo niin ylikierroksilla ettei unensaannista ollut toivoakaan. En siis montaa silmäystä ollut nukkunut kun...

03:30 Keikka edellisaamun kohteeseen. Laitoin puhelimen äänettömälle ja päätin että jatkan unia. Pakko saada edes pari tuntia unta yössä ettei päivätyö ihan tosissaan kärsi.

06:30 Kello soi, heräsin, söin, puin ja lähdin päivätöihin


Harvinaisen vauhdikas vuorokausi, joka taas kerran pisti miettimään että olisko minusta palomieheksi. Toisaalta kyllä 4 tuollaista isompaa possakkaa vuorokaudessa on työvuorollekin harvinaista. Suurin osa keikoista on kuitenkin automaattihälyjä tai pannulle kärähtänyttä pekonia. Lisäksi palomiehillä olisi tuon jälkeen alkanut 3pv vapaat. Minua odotti 9h työpäivä toimistolla.



torstai 16. elokuuta 2012

Kolmen viikon voimatreenin tulos

Tänään vetelin viimeisen kovan junpan ja tästä alkaa kevyt viikko. Ihan hyvä olen jakson kehitykseen kun ottaa huomioon että välissä oli kova flunssa ja muutenkin rikkonainen treenijakso. Varsinkin kyykky ja mave tulokset parantui kovasti, joskin se johtunee pääasiassa siitä että en ole lenkkeillyt 2 viikkoon.

Tässäpä tätä kehitystä pääliikkeissä:

Penkki: 11*50kg -> 9*55kg
Mave: 5*95kg -> 9*95kg
Etukyykky: 8*60kg -> 9*65kg
Leuat: 2*7*op -> 6*op+2,5kg,  8*op

Ei voi olla kuin tyytyväinen kehitykseen. Leuoissakin varmaan tulee vielä tälläviikolla enemmän, kun ei jostain syystä oikein tuntunut luistavan tuossa maksimikokeilussa. Mutta nyt hyvillä mielin vähän lepoa keholle, ja ehkä sinne lenkillekin taas joku päivä...


tiistai 14. elokuuta 2012

Olkapää ja Jalat

Olkapää:
Tohtori soitteli perjantaina magneettikuvan tuloksista. Olkapäässä ei ole mitään rikki, mutta lavanaluslihaksen jänne on tulehtunut. Hoidoksi lepoa ja tulehduskipulääkekuuri. Jep. Sitähän tässä on kokeiltu jo useampaan otteeseen viimeisen vuoden aikana joten usko avusta ei ole suuri mutta kokeillaan nyt kuitenkin. Seuraavaksi sitten voinee kokeilla kortisonia ja siihen sitten mahdollisuudet loppuukin. Alan uskoa että tän kanssa pitää vaan elää, toisaalta pelkään että kroonistunut tulehdus heikentää jännettä ja siellä kohta joku repeääkin. Mut näin nyt. Haen tänään kuurin jos tohtori sen on muistanut apteekkiin soittaa, ja katsellaan sitten parin viikon päästä mikä tilanne on. Mitään totaalilepoa en siis meinannut pitää vaan vältän, kuten ennenkin, kipua aiheuttavia liikkeitä.


Jalat:
Mun jalat sulaa silmissä vaikka en edes ole viimeaikoina lenkkeillyt. Erehdyin tänä aamuna katsomaan kinttujani peilistä ja on kyllä hämmentävä muutos tapahtunut tässä kesän aikana. Kintut on niiiin pienet! Myöskään ylimääräistä fläsää niissä ei juuri ole, vaikka mun rasvaprosentti on yli 20 niin reisissä näkyy lohkot. Rasvattomuus tietysti vaan korostaa jalkojen pienuutta. Ilmeisesti siis etukyykky 2x viikkoon + sjmv + mave eivät riitä edes ylläpitämään entisiä lihoja. Yläkroppa sensijaan on pysynyt hyvin koossa olkapääongelmasta huolimatta. No, ei pidä murehtia, ei tässä kisalavoille olla menossa. Nämä kanankoivet hoitaa hyvin sen funktion mikä niillä tällähetkellä on. Eilen kyykkäsin etukyykyssä 9*65 ja 8*65 sarjat. Teki kyllä mieli punnita tanko kun oli niiin kevyttä, olin siis varautunut johonkin ~5 toiston sarjoihin.

torstai 9. elokuuta 2012

Tauti ja toipumus

Persjantaiseen magneettikuvaukseen mennessä huomasin pientä kurkkukipua, ja illan aikana alkoi inha lihas ja nivelkipu, sekä ihon kosketusarkuus. Ah niin tutut flunssa oireet  joista en onneksi ole joutunut kärsimään vuosikausiin. Aloin jo epäillä voiko magneettikuvaus aiheuttaa moista, niin yllättäin ja pyytämättä oireet ilmaantuivat pari tuntia kuvauksen jälkeen.

Viikonloppu meni buranan voimalla 4,5h taktiikalla. Totesin että yksi 400mg burana pitää kivut poissa n. 5h ja tuolla taktiikalla uusi pilleri ehti vaikuttaa ennen kuin olo kävi sietämättömäksi. Viikonlopuksi oli kuitenkin jos jonkinmoista menoa, sukuloimista ja Lintsi reissu. Lintsillä buranointi hieman kostautui, koska ilmeisesti olo tuntui paremmalta kuin olikaan ja meinasin pariin otteeseen tipahtaa polvilleni rytmihäiriöiden takia. Hieman jänskätti nostaa pulssia laitteissa, joskin jätin hurjimmat pyöritykset ihan suosiolla välistä :D

Vaan kylläpä flunssa osaskin ketuttaa! Juuri kun treenit sujui kuin unelma. Tai no, oikeastaan jälkikäteen voisi kyllä spekuloida että sairastuminen näkyi jo edellisen viikon tuloksissa kun painoja piti leuanvetoa lukuunottamatta tiputtaa järestään lähes joka liikkeessä. Mutta tuntui hyvältä ja se on se pääasia. Mutta eihän siinä itkut auta. Onneksi tauti oli nopeasti ohimenevää laatua ja maanantaina olo oli jo aikalailla hyvä vaikka saikkua pidinkin. Salille uskaltauduin eilen, ja ennakko-odotuksista huolimatta luisti ihan mahtavasti ja sarjaenkkoja paukkui. Tästä on hyvä jatkaa maksimiviikolle, eli useimmissa liikkeissä sarjat vedetään failureen tai ainakin hyvin lähelle. Toivottavasti treenitauko ja sairastelu ei ole vienyt voimia muissakaan liikkeissä, mutta eilinen kyykky ja mave antoi ainakin viitteitä siitä että ihan hyviä enkkoja pitäis alkaa tällä jaksolla paukkumaan. Tulossa on tosin taas aika repaleinen treeniviikko kun huomenna on lähtö Mikkeliin Jurassic Rockiin, eli huomenna ehkä aamutreeni ja seuraavankerran vasta ensiviikon maanantaina.

Tänään pitäisi iltapäivällä kuulua tohtorista ja magneettikuvien tuloksista. Vähän kauhunsekaisin tuntein odotan mitä tuleman pitää...

perjantai 3. elokuuta 2012

Hyvästi rakkaat reisilihat


Kävin siis tänäaamuna InBody mittauksessa, edellisen kerran kävin moisessa tammikuussa. Mitään suuria muutoksia en odottanut, rasvaa tiesin tulleen vähän lisää ja etukäteen jänskätti miten reidet on ottaneet tuon hölkkäämisen eli onko kintuista paljon palanut lihasta. Myös jalkojen treenaus puntilla on ollut aikalailla vähäisempää kun bodytyylillä treenatessa, sillä käytännössä jaloille on tällähetkellä mukana vaan etukyykky ja SJMV.

Niinhän se sitten mittaus antoi hyvin odotetut tulokset. Kädet ja keskivartalo oli käytännössä täysin samoissa lukemissa mutta jaloista oli lähtenyt lihasta keskimäärin 200g/kinttu... Ja se jos mikä nyt sylettää!! Luulin että olen ihan hyvin valmistautunut kohtaamaan väistämättömän, olen jopa puhunut että olisi vaan hyvä jos saisin jaloista vähän lihasta pois, koska se helpottaisi juoksua ja mm. leuanvetoja. Kun voimatasot kuitenkin kintuissakin on nousujohteiset niin lihasmassan määrällä ei pitäis olla mitään merkitystä.

Siitä huolimatta tuntuu kyllä ihan snadisti paskalta että vaivalla hankitut lihat lähtee vaan kävelemään. Täytyy nyt vaan koittaa asennoitua näihin nykyisiin tavoitteisiin, hyväksyä se että tällä treenillä ei ole tarkoitus kasvattaa kehoa vaan tehdä minusta vahva ja tehokas. Ja täytyy myös heittää tuollaiset InBody mittaukset romukoppaan sillä mitämä minä tässä tilanteessa tuolla kehonkoostumus tiedolla edes teen? En yhtikäs mitään!

Tänään oli myös olkanivelen magneettikuvaus josta sain mukaan läjäpäin nättejä kuvia. Maallikkohan noista ei osaa yhtikäs mitään sanoa, joten on odotettava ensiviikon torstaihin kun minua hoitava kirurgi on taas paikalla ja soittelee sitten näkyikö kuvissa mitään ja mitenkä onkaan sitten jatkon laita.

Semmosta tänne. Nyt kotkaan ja huomiseksi lintsille! Ja illaksi takas VPK:n päivystykseen.

keskiviikko 1. elokuuta 2012

Lenkeille palattu!

Sain eilen katkaistua 13 päivän lenkittömän putken lyhyehköllä hölkättelyllä. Jalkapohjat kesti hyvin, eli rakkolaastareiden kanssa juoksu onnistuu ihan ilman tuskia, ei siis sitäkään tekosyytä voi enää käyttää. Tietoisesti pidin kuitenkin lenkin lyhyenä ja kevyenä koskapa takana on tosiaan rankka leiriviikonloppu ja tänään edessä jalkatreeni. Siitäkin huolimatta jalat tuntuu aikasta tönköiltä nyt ja hieman kyllä jänskättää että mitenkä tänään kyykyt kulkee iltapäivällä.

Lenkin statit alla:

Etäisyys:         5.74 km
Aika:              36:04
Keskitahti:      6:17 min/km
Keskisyke:     170 b/m
Maks.syke:     182 b/m

Sykkeethän mulla huitelee aina tuolla korkealla, tuollainen 170 keskisykkeellä vedetty lenkki on kuitenkin juuri sitä minun mukavuusaluetta eli kevyttä hölkkää jossa ei oikeastaan hengästy. Rauhallisempi tahti on tuskaa ja sellaista PK-harjoittelua varten pitäisikin keksiä joku muu laji, esim. luistelu.

Eilen oli myös kauan odotettu "penkkipäivä" ja menin oikein intoa puhkuen salille. Mutta jo lämpissä huomasi että tänään rauta painaa tosi paljon. Sain kyllä tehtyä ohjelman mukaiset sarjat, mutta ne olivat järestään tiukempia kuin olisi pitänyt olla. Penkin jälkeen vuorossa oli lisäpainoleuat ja ne oli taas ihan paperia! Viimeiseen sarjaan päädyin laittamaan puolet suunniteltua enemmän painoa jotta sain tehtyä edes semisti tiukan sarjan. Kyseessä ei siis ollut mikään yleinen heikkous vaan ainoastaan penkki ei kulkenut. Syynä voi olla edellisviikolla hankittu niska "vamma" kun rusauttelin vatsoja tehdessä kaularangan jotenkin juntturaan. Toivotaan että se kuitenkin paranee ajan kanssa itsestään. Vaarallista tämä urheilu...

Huomenna on kirurgin konsultaatio koskien olkapää ongelmaa, ja ylihuomenna menen InBody mittaukseen. Eipä varmaan mitään suurempaa muutosta siinä ole tammikuussa tehtyyn mittaukseen verrattuna, ellei sitten ole lenkkeilyn myötä lihat lähteneet jaloista. Rasvaa on kyllä pari kiloa tullut lisää ihan tässä kesän aikana... ei hyvä mutta emmää ressaa.

maanantai 30. heinäkuuta 2012

Loma loppui

Sähköpostit on luettu ja vähän muutakin "työtä" tehty mutta nyt kyllä alkaa jo tuntua että voisi olla päivä täys. Neljä viikkoa tuli lusmuiltua kesälomilla, ja joitain aurinkoisia päiviäkin mahtui tuohon vaikka pääasiassa tulikin vain vettä. Tällä lomalla en tehnyt juuri mitään, paitsi treenasin tietty kovasti!

Loman loppuun oli tosiaan ohjelmassa sellainen kevyt neljän päivän capoeira leiri. Torstaina lähdettiin Padasjoelle puolenpäivän aikaan ja sunnuntaina oltiin kotona kasin jälkeen. Neljään päivään mahtui paljon capoeira treeniä, sambaa ja muuta mukavaa. Rankaksihan ne treenit kävi kun en ole käytännössä viimeiseen vuoteen ko. lajia treenannut yhtään, jalkapohjista puuttuu nyt isot palat nahkaa ja kipiää tekee, joten lenkkeilyt jäänee nyt taas tältä(kin) viikolta suorittamatta. Myös puntista oli tälläkertaa taukoa kun edellisistä vuosista poiketen leirille ei oltukaan roudattu penkkiä, levytankoa ja painoja. Vierotusoireet oli kyllä kovat ja melkein teki mieli mennä eilen illalla treenaamaan, mutta koskapa leirin jäljiltä oli alaselkä pahasti jumissa ei mave treeneistä järjellä ajatellen olisi mitään tullut kuitenkaan. Tänään sitten töiden jälkeen pääsen kokeilemaan päivän kuntoa. Jippii!!

Nyt on kieltämättä täysin hakusessa tämä työmotivaatio. Ei oikein osaa aloittaa mitään, kun on niin paljon tehtävää. No ehkäpä saan anteeksi jos tämä päivä menee vähän pehmeällä laskulla takaisin arkeen. Mutta ei auta kun palata taas sorvin ääreen, ei tästä muuten mitään tule.

keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Hyvän fiiwiksen viikko!

Viimeviikko oli treenissä kevyt viikko, ja kyllä kannatti. En ole juuri kevyitä viikkoja bodailu-urallani pidellyt paitsi sairastellessa/matkustellessa enkä siis tajunnut kuinka se treeni oikeesti luistaa loistavasti pienen kevennyksen vaan ei totaalitauon jälkeen!! Rauta on ollut höyhenen kevyttä tällä viikolla ja olenkin tehnyt 3 treeniä peräkkäisinä päivinä kun tuntuu ettei lihatkaan juuri kipeydy. Osittain se johtuu kyllä siitä että EN ole lenkkeillyt jalkojani soseeksi kun akileesta puuttuu vieläkin pala nahkaa ja se sattuu.

Olen syönyt ihan miten sattuu ja lihonut pari kiloa, mutta ei se mitään haittaa, ei tässä paljon biitsillä tartte olla vatsalihoja vilauttelemassa muutenkaan. Kunhan aamupaino pysyy alle 65 niin olen tyytyväinen.

Sen lisäksi että rauta liikkuu mahtavasti niin peilistä olen huomannut sellaisen visuaalisen harhan että olisin saanut vähän lisää lihaa kätösiin. Mittanauha ei kyllä ole ihan samaa mieltä eikä oikein tuo kuvakaan joten oletettavasti olen vain kutistunut jostain muualta, mutta eipä sekään nyt masenna :) Vitti! Ärsyttävää positiivisuutta!! Tällähetkellä päätavoite on kuitenkin tuo voiman tarttuminen, enkä ole edes villeimmissä kuvitelmissani haaveillut että lihaakin tulisi lisää tässä prosessissa, on sitä bodytreenillä koitettu tuloksettomasti senverran monta vuotta tahkota.

Syy tähän yltiöpositiivisuuteen on tietenkin se että tänään oli penkki päivä <3 <3 Tein tiukat sarjat kapeeta penkkiä ja leveetä penkkiä leiju stopilla ja niiden päälle päätin vielä kokeilla sarja maxia 45 kilolla. Spagettikäsivarsilla sain tangon nousemaan 17 kertaa, treenin lopussa kokeilin vielä uudestaan ja sitten tulikin jo 19 vaikka kädet ei paljon tuoreemmilta tuntuneetkaan. Voisin siis veikata ettei 25 olisi mikään mahdottomuus edes tällä hetkellä, jos vaan heti lämpän päälle kokeilis.

Huomenna matkustetaan Padasjoelle Capoeira leirille joka jatkuu sunnuntaille. Siellä siis vuorossa paljon airooppista ja jonkinverran pihalla punttien kanssa heilumista. Oikeeta treeniä tuskin saan siellä aikaiseksi kun en usko että painot riittää kun pitäisi maastavetoa tehdä, mut jotain pientä heilumista kuitenkin.

Semmosta tänne.

keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Kevyttä viikkoa!

Reilut 4 viikkoa uutta treeniä takana. Jakson sarjaenkoiksi pääliikkeissä jäi loppujen lopuksi seuraavat:

Penkki: 11*50kg
Mave: 5*95kg
Etukyykky: 8*60kg
Leuat: 2*7*op

Ei nyt vielä mennä missään meikäläisenkään ennätys tasolla, mutta tästä on hyvä puskea eteenpäin ja katsoa mikä tilanne on seuraavan 4:n viikon pätkän jälkeen.


Lenkkeily on edelleen kamalaa pakkopullaa ja saan tosissaan tehdä töitä itseni kanssa että saan kiskottua popot jalkaan ja pihalle. Toisaalta sitten kun vauhtiin pääseen niin iskee aina sellainen sisu ja kilpailuvietti että pitää vetää vähän nopeammin, vähän pidemmälle tai vähän kauemmin kuin edelliskerralla.


Tajusin jopa että pystyn hölkkäämään alle 150 sykkeellä siis noin niinkuin fyysisesti se on minunkin törkeillä sykkeillä mahdollista. Mutta niin vaan siinä aina käy että lenkkien keskisykkeet painuu tuonne lähemmäs 170... Ei vaan aivot suostu sellaiseen rauhalliseen etenemiseen. Vaikka todellakin PITÄISI vetää sellaisia PK lenkkejä koska se on minun heikko alue.

Viimeviikolle juoksukilsoja kertyi reilut 20, ja päälle luistelua ja kävelyä. Tälläviikolla olen lenkkipolullekin ehtinyt jo pariin otteeseen, eilen reilu 8km "aamulenkki" puolenpäivän aikoihin, mutta tyhjällä mahalla. Ja tänään reilu 9km joskin kävelin hetken ekan 3 kilsan jälkeen kun tuntui niin tukkoiselta. Nyt on molemmista kantapäistä hiertynyt nahat pois joten voi olla ettei tule uutta lenkkiä heitettyä pariin päivään.

Semmosta.

Kesä saisi vähitellen tulla. Taitaa vaan loma loppua ennen kun niin käy.

torstai 12. heinäkuuta 2012

Kiireitä pitelee!

Kyllä se on lomalla rentouttavaa kun ei ole kiire mihinkään eikä ole suunnitelmia tai menoja vaan voi ihan vaan olla ja chillata. Niin no.. tätä kirjoittaessa tuo edellinen lause vihdoin pitää paikkansa, sillä täksi ja huomiseksi päiväksi minulla ei ole kerrassaan mitään sovittuja menoja! Suunnitelmia toki on.. siivota voisi esimerkiksi.

Mutta alkuviikko on ollut tosi vauhdikasta ja hommantäyteistä ja rankkaakin, ja olen aivan puhki kaikesta tästä puuhastelusta! Päivät on hurahtaneet ohi ihan hurjaa vauhtia. Onneksi on ainakin saanut nukkua pitkään aamuisin.

Maanantaina kävin päivällä mattopyykillä äipän kanssa, ja illalla kävin kevyesti puntilla ja VPK harkoissa joiden päätteeksi oli vielä saunomista ja grillausta. Harkkojen jälkeen kävin hakemassa matot pois rantsusta kun niitä ei sinne uskaltanut yöksi jättää ja kävin virittelemässä ne äipän pihamaalle kuivamaan.

Tiistaina kävin hölkkäämässä taas 7km lenkin jonka jälkeen lähdettiinkin ajelemaan mansikanpoimintareissulle ystävän ja äidin kanssa. Ajeltiin kaunista pikititetä Valimallepäin ja ihasteltiin lehmiä tienvarrella. Keli oli ihan loistaa mansikanpoimintaan, ja itselle marjoja kertyi 10kg. Loppupäivä menikin sitten mansikoita purkittaessa ja pakkasta sulattaessa. Iltasella kävin vielä kaverin kanssa rauhallisella kävelylenkillä.


Sitten päästäänkin jo eiliseen. Olin Imatralla treenaamassa valmentajan kanssa kinttuja. Alunperin ohjelmassa oli tälle viikolle kevyt viikko mutta  päätettiin nyt ottaa vielä kova viikko ja seuraavalle sitten kevennystä. Sainkin vielä edellisen viikon enkkasarjoja pikkasen parannettua kun etukyykyssä tuli 5x65kg ja 8x60kg, ja SJMV:ssa 8x90kg. Aina sitä joku lisätoisto löytyy kun on siinä joku piiskaamassa. Pitää tän viikon jälkeen laittaa koostetusti ylös nuo tämänhetkiset tulokset niin voi sitten seurailla mikä on tilanne kk päästä. Jalkatreenin jälkeen minulle ehdotettiin että jos juoksen vielä Vuoksen lenkin (7,4 km) niin saan palkinnoksi jäätelön ja liukumisen köysiradalla. No, tottakai minä juoksin :D Aikalailla hapokasta touhua sanoisin, kun varsinkin takareiskat oli suhteellisen tukossa. Alkuun tuntu et ei siitä tuu mitään, mutta loppuakohden helpotti ja aikaa meni hommassa alle 50min. Minun reittivalinnalla matkaakin tuli varmaan lähemmäs 8km kun harhauduin matkalla useampaankin otteeseen. Maalissa odotti jäätelö ja köysihommeli!

Päivän päätteeksi päätin jäädä vielä katsomaan koskinäytöksen kun en sitä ole koskaan nähnyt. Aika makeen näköistä oli kyllä livenä tuo nähdä! Suosittelen kyllä jos Imatran suunnalla liikutte. Näytös on joka päivä klo 18.00.



Tässä vaiheessa iskikin sitten törkeän huono olo joka jatkui koko kotimatkan. En tiedä oliko kyseessä joku pilaantuneesta safkasta johtuva juttu vai joku lievä lämpöuupuminen. Kotiin päästyäni olo meni kuitenkin ohi runsaalla veden juonnilla ja hetken lepäilyllä. Illalla menin vielä äidin kanssa terassi/baari kierrokselle :D Montaa ei onneksi tullut otettua.

Tänään kävin jo ahkerana torilta hakemassa luomu vihanneksia ja urheilukaupasta tarttui matkaan Asicsin lenkkarit kun vanhat alkaa olla jo ihan puhki kulutettu. Jänskättää miten lenkkeily noilla sujuu kun niitä ei käytännössä ole vaimennettu juuri ollenkaan, eli purulle sopivat mutta kovalla alustalla varmaan kipeytyy polvi heti. No, halusin kuitenkin testata tommosia, ja juoksen sitten purulla vaikka pelkästään. Nyt alkoikin onneksi sataa, eli saatan malttaa siivoilla kämppää hetkisen. Parempi siis irrottautua tästä koneelta ennen kuin on liian myöhäistä!!




perjantai 6. heinäkuuta 2012

Kesäloma kuulumisia

Hip hurraa! Kesäloma alkoi tällä viikolla, ja jatkuu tuonne heinäkuun loppupuolelle asti. Neljä viikkoa vapaata, on siis hyvää aikaa treenata ja myös rentoutua!

Heti loman alkajaisiksi suuntasin sunnuntaina Helsinkiin jossa tapailin frendejä ja otinkin perinteisen nollausaloituksen lomalle. Tiistaina olikin jo ihan mukava palata takaisin kotikonnuille rauhoittumaan :D

Eilinen päivä alkoi 7km aamulenkillä, kivasti nousi jalka vaikka edellisenä päivänä oli ollut jalkatreeni, ja kevyeltä tuntui hölkkä tyhjällä mahalla. Lenkin jälkeen lähtikin tyttö taas ihan hunningolle. Päivä meni biitsillä palomiesten Beach Volley turnausta seuratessa ja iltapäivällä vielä veneiltiin muutaman quuman pelastajan lähisaareen saunomaan ja grillaamaan, toiset makkaraa, minä nahkaa. Viime yö oli tuskainen koska nahka kärysi ihan huolella. Nyt näytän ihan tältä:

Sain muuten siellä saunoessani naljailua kadonneista vatsapaloistani. Vaikka minulla ei onneksi ole enää tapana ottaa nokkiini moisista kommenteista, ja tiedän varsin hyvin että minun ei kannata olla sellaisissa rasvoissa (<15) joissa vatsalihakset näkyisivät niin kyllähän tuo vähän kirpaisi varsinkin kun on koko kevään suunnitellut ruokavalion siistimistä ja vähän kevyempää kesäkuntoa. Ehkä se olisi siis aika lopettaa ylimääräinen mussutus ja oluen juonti, treenata kovaa ja katsoa mihin suuntaan mahamakkarat liikahtaa. Mitään dieettiä ei ole kyllä halu aloittaa, koska treenisarjojen progressio on kyllä tärkeämpi tavoite kuin rasvaton kunto.

Treeniohjelmassani olen päässyt kolmannelle viikolle jossa on tarkoitus tehdä pääliikkeissä toistomaksimeja tietyllä painolla. Mitään hurjia enkkoja en ole saanut aikaiseksi, mutta odotan innolla mitenkä tulokset kehittyvät sauraavan 4 viikon aikana. Tässä nyt jotain tällä viikolla napsittuja sarjoja:

Penkki: 55x7, 50x11
Etukyykky: 60x7, 55x11
Leuat: 7...

Tänään olisi vuorossa kapeaa ja leveetä penkkiä ja viikon vimppa treeni olisi pyhitetty mavelle. Sen jälkeen seuraakin kevyt viikko joten nyt täytyy koittaa antaa kaikkensa! Lenkkeilläkin täytyisi vielä jossain välissä kun tälläviikolla ei tosiaan ole ehtinyt kuin kerran käymään.

Nyt valmistautumaan päivän koitoksiin!

maanantai 25. kesäkuuta 2012

Jussi ja "Makkaransulatus juNpat"

Juhannus meni ja paino nousi kolmisen kiloa vaikka en tällaisena semivegenä makkaraa tai muuta grillimättöä vedellytkään. Muuten Jussi meni taas oikein rauhallisesti, aatto anoppilassa Kotkassa ja lauantaiksi takaisin kotiin päivystämään. Perinteistä poiketen yksi keikkakin osui päivystykselle, tosin sekin peruttiin ennen kuin lähdettiin edes aseman pihasta. No hyvä niin, päästiin rauhassa jatkamaan perheen kanssa leffa ja sauna-iltaa aseman saunaosastolla.

Treenaamassa kävin lauantaina ja sunnuntaina, joten uutta treeniä on nyt eka viikko takana ja vähän jo toista aluillaan. Eilisessä treenissä kipeytyi olkapää aika lailla ilmeisesti kapeasta vinopenkistä, enkä esim pystynyt enää tekemään hammerkääntöä oikealla kädellä...  täytyy muistaa kertoa valkulle jospa noita liikkeitä voisi vähän vaihdella. En ala tässä vaiheessa sen tarkempia treenejä tänne kirjoittaa, mutta lähtötason josta toivottavasti suunta on vain ylöspäin voisin pääliikkeissä ylös näpytellä. Sarjat on siis pääasiassa vielä suht kevyitä:

Penkki: 4x8x50kg
Etukyykky: 3x6x52,5kg
Leuat: 2x3xop/4xop/6xop
Mave:2x4x80kg/4x85kg/4x90kg

Näiden lisäksi ohjelmassa on siis kapeaa vinopenkkiä, kapeaa ja leveää tasapenkkiä, sjmavea vipareita, haboja, vatsoja, pohkeita ja kaikkea semmoista sälää.

Katsellaanpa tuolla n. 3 viikon päästä kun alkaa treenissä uusi kierto että tulokset tästä parantuneet. Luulen että parannusta tulee hyvin, koska aika paljon tuntuisi olevan varaa vielä.

Oman lisämausteen hyvin alkaneeseen ja motivoivaan treeniin tuo eilem iskenyt kesäflunssa :( Nenä vuotaa ja kurkku on kipeänä. Tänään pidänkin sitten lepopäivän salilta ja taidanpa pysyä poissa myös pururadalta, jospa tämä tauti menisi pikaisesti ohitse.

No mutta semmosta tähän viikon alkuun. Viimenen viikko töitä ja sitten alkaa 4 viikon LOMA!!

tiistai 19. kesäkuuta 2012

Tavoitteiden päivitys

Me suomalaiset olemme tunnettuja vaatimattomuudesta. Rimaa ei haluta asettaa kovin korkealle, ettei sitten tarvitse kovasti pettyä. Kisoihin mennään useimmiten tekemään se "oma paras", eikä lähdetä edes tavoittelemaan voittoa. Itse en eroa tästä millään tavalla. Opiskelujen suhteen olen asettanut minimikeskiarvovaatimuksen, lihaskunto testiliikkeissä ja Cooperissa tavoitteena on ollut läpipääsyn minimi raja. Onhan se tietysti niinkin että realistiset tavoitteet voivat olla motivoivempia kuin sellaiset joita on lähes mahdoton saavuttaa, mutta silläkin uhalla nostan omat kesän & syksyn tavoitteet seuraavalle levelille! Eli nyt lähdetään hakemaan sekä PeO testeistä täysiä pisteitä ja  kevään FireFit testeistäkin vähintään FF4 tasoaä. Tiputaan sitten korkeelta ja kovaa kun sen aika on :D

Uudet päivitetyt tavoitteet siis ovat (perässä omat enkat):

Istumaan nousu Kertaa/60 s  48 kertaa  (36)
Käsinkohonta Vastaote 14 kertaa (9)
Jalkakyykky 45 kg/60 s 34 kertaa (26)
Penkkipunnerrus 45 kg/60 s  38 kertaa (19)

Cooperin 3100m (2500m)

Matka siis on pitkä ja kivinen, mutta katsotaan miten käy :p

Eipä siinä.. uuden valkun kanssa kävin sunnuntaina treenaamassa ja ihan lupaavaltahan homma vaikuttaa, näin niinkuin asiakkaan näkökulmasta katsottuna. Uutta ohjelmaa on tehty, lähinnä aloitustasoa hakien. Kroppa kyllä huutaa jo lepoa vklopun kurssin ja uusien treenien jälkeen ja taidankin nyt suosiolla pitää tämän ja huomisen taukoa salilta. Jospa tänään vaikka kävisi kokeilemassa josko jaksaisi hölkätä pururadan ympäri, lenkkejä kun ei ole tullut sitten kevättalven juuri tehtyä.

sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Kattotyöskentely ja laskeutuminen pulkassa

Taas yksi kurssi suoritettu.

Viikonlopun aikana tuli kyllä huomattua omien voimien rajallisuus. Kyllä on paljon tapahduttava että minusta palomiestä ikinä tulee.

Kurssi siis koostui oikeastaan kahdesta osa-alueesta. Eilinen päivä harjoiteltiin laskeutumista paloaseman tornista. Sepäs vasta lystiä, eikä millään lailla fyysisesti rankkaa. Kivahan siellä on valjaissa roikkua ja keikkua. Vaikeinta ehkä oli pitää suu supussa, kun mieli olisi tehnyt päästellä riemunkiljahduksia mennessään :D

Tämä päivä oltiinkin sitten harjoitusalueen kattosimulaattorissa. Vuorossa oli siis kattotyöskentelyosuus, eli katon avaus moottorisahalla köysissä roikkuen. Minähän olin ennen tätä päivää pitänyt moottorisahaa käsissäni tasan kerran, ja silloinkin avulias palomies tuli lopulta saahaamaan puut puolestani kun homma ei ilmeisesti näyttänyt etenevät. Nyt  siis normi sahailuun lisää haastetta toi köysissä katolla roikkuminen. Rohkeasti kuitenkin avasin suuni ja kerroin kouluttajille että en ole mikään expertti sahankäsittelijä, ja sainkin maan pinnalla pikaisen sahankäyttökoulutuksen. Silti jännitti kivuta katolle kun ei yhtään tiennyt mikä siellä odottaa. Onnekseni meillä oli käytössä sellainen pieni ja sievä tyttöjen moottorisaha (siis sellainen jota on tarkoitus käyttää yhdellä kädellä), joten aukon sahaaminen oli yllättävän helppoa. Ongelmat alkoivat vasta kun oli tarkoitus kivuta takaisin katon harjalle köyttä pitkin kiskoen. Olipas nimittäin yhtä helvettiä!! Hanskoissa ei ollun minkäänlaista pitoa ja kesti pitkään ennenkuin keksin edes jonkinlaisen tekniikan jolla sain kiskottua itseäni pari senttiä kerrallaan ylöspäin. Olin vielä viimeinen vuorossa ja kaikki muut jo odottelivat nälkäisinä sapuskoimaan lähtöä. No lopulta kuitenkin pääsin ylös asti, vaikka usko todellakin meinasi loppua kesken. Ylhäällä olinkin sitten hiestä läpi märkä ja kaikesta riuhtomisesta johtuen käsistä oli kaikki puhti pois ja jäljellä vain kipu ja vapina. Vielä oli edessä hätäpoistuminen katon toiselta laidalta. Se onnistui hyvin, enkä edes jättänyt sormiani köyden ja katon väliin.

Sapuskoinnin jälkeen olikin jäljellä enää käytännön koe. Kokeessa piti kiinnittäytyä aseman torniin  aikaan 5 minuuttia ja tulla alas köyttä pitkin. Piece of kakku joo, jos olisin yhtään kiinnittänyt eilisissä harkoissa huomiota siihen mihin kiinnityspisteet oli tehty. Vähän siis pelko persiissä kipusin torniin kun en tiennyt hoituuko homma vaiko ei. No ihan kivastihan se kuitenkin lopulta meni, sain aikaiseksi oikeaoppiset kiinnitykset ja pääsin turvallisesti takaisin maan kamaralle.

Mitä sitten jäi käteen? No aika paljon taas uutta oppia, ja ennenkaikkea ymmärrys siitä että yläkroppaan tarvitaan paukkuja aika perkeleesti enemmän jos meinaa noista hommista selvitä.  Lisäksi pitäisi päästä harjoittelemaan noita juttuja. Ei se auta mitään jos jaksaa vetää leukoja, kun ei kuitenkaan paukut riitä sitten siellä katolla. Ja todellisessa tilanteessahan selässä on vielä ~20 kg paineilmalaitteet, jotenka kiskottava taakka on aikalailla isompi kuin oma paino.

No mutta, heikkoilu ei suinkaan passaa ja kohta suuntaankin nokan kohti Imatraa jossa minulla on treenit uuden valmentajan kanssa. Päätin ottaa nyt härkää sarvista ja hankin itselleni muutamaksi kuukaudeksi sellaisen arvostetun voimailuun erikoistuneen valkun joka varmasti saa minusta irti sen mikä on irti otettavissa. Eli jos ei nyt lähde niin ei sitten koskaan!!

maanantai 11. kesäkuuta 2012

Viikonlopun hommat

Perjantaina lipsahti vähän juopottelut puolelle hommat. Tai no, oikeastaan alkoholia ei tullut edes kovin paljon hörpittyä. mutta olo aamulla/aamupäivällä oli jokatapauksessa vähintäänkin karmea. Päivä menikin nukuskellessa ja iltapäivällä olo olikin jo paljon parempi. Ajattelin että lepopäivän ratoksi rauhallinen köpölenkki voisi tehdä hyvää, mutta melkein enempää väärässä en olisi voinut olla. Reisissä jo edellispäivänä vihlonut hermokipu tyyppinen jomotus vain paheni kävellessä, ja puolessa välissä matka meinasin jo luovuttaa ja soittaa taksin kotiin. Vaikka kinttuja en viikon aikana treenannutkaan kuin kaksi kertaa, ja molemmilla kerroilla vain 4 sarjaa etukyykkyä. Sekin oli mitä ilmeisimmin liikaa näin ensi alkuun pitkän tauon jälkeen...

Lauantain ja sunnuntain välinen yö meni sitten Ylämaalla tulipaloa sammuttaessa. Eipä ole ennen tarvinnut rakennuspalossa viettää reilua 7 tuntia, mutta tälläkertaa piti, oli senverran sitkeä sitkeä tulipalo. Palossa oli  tälläkertaa myös uhri joka oli jo kuollut savusukeltajien päästyä kohteeseen. Ikävä juttu, mutta sellaista tämä välillä on.

Sunnuntaina jaksoin valvotusta yöstä huolimatta käydä heittämässä kestävyystreenin, ja taas tuli yksi toisto lisää penkkiin. Vähän kerrassaan siis tulokset paranee, vaikka ihan liikaa on tullut tällä viikolla samoja lihasryhmiä hinkannutkin. Pitänee vaihtaa ohjelma kaksi jakoiseen, tai yksinkertaisesti käydä vain harvemmin salilla, ei oikein toimi tuo 1 jakoinen jos vetää sillä itsensä loppuun  4-5krt/vk. No, katselen miten tämän viikon treenit muotoutuvat. Tänään on kuitenkin vain pikainen junppa ennen VPK harkkoja, tiistaina oli tarkoitus lähteä rullailemaan porukalla Joutsenon suoralle, torstaina ja vkloppuna on kattotyöskentelykurssi, eli liian montaa treenikertaa ei tällä viikolle osu muutenkaan.

Semmosta siis. Uusi viikko ja vanhat kujeet.

perjantai 8. kesäkuuta 2012

Punttia palomiehittäin

Eilen sain yllättäin treeniseuraksi "Lappeenrannan lahjan Keski-Suomen pelastuslaitokselle". Vuorossa minulla oli kestävyys treeni, joten ylpeyttäni niellen vimputin penkkiä 30 kilolla kun sarjojen välissa tankoon lastattiin kiekkoa toisen perään. Vaan ei se mitään, taas tuli mukavasti parannusta edelliseen kertaan, ja seuraavassa treenissä voisi mennä jo 40 toistoa rikki tuolla painolla. Penkin lisäksi etukyykkyä, ylätaljaa ja lisäksi vähän kaikenlaista tuskuutta. Järestään tulee kyllä parannusta suoritukseen kun olen poikien kanssa jumpalla, se on varmaan se ilmassa leijuva testosteroini ;)

Kaffella käytiin treenien päälle ja avauduin tosta mun ahdistuksesta ja pelosta liittyen opistoon hakemiseen/pääsyyn. Yritin saada rehellistä mielipidettä siitä onko minulla ylipäänsä mitään saumoja sinne päästä. Kovasti sain kannustavia sanoja, mutta koska olen rivienvälistälukemisen mestari, tulkitsin kyllä että aika heikoilla tässä ollaan. No en minä lannistu!! Kesän loppuessa jos penkkitulos ei vieläkään ole lähellä vaadittua rajaa niin sitten ehkä jo uskallan luopua unelmasta. Ei vielä. Ei vielä.

Olen tässä kovasti kahden vaiheella mennäkkö tänään puntille vaiko lenkille. Taitaa kuitenkin kallistua siihen punttailupuoleen, vaikka kovasti olisi syytä jo tuo lenkkeilykausikin avata. Vaihtoehtoisesti voisi tietysti mennä rullailemaan Joutsenon suoraa jos saisi Derby-tytöistä seuraa. Derbyluikkiahan ei käytetä ilman asiaankuuluvaa asustetta, enkä ehkä kehtaa yksinäni lähteä verkkosukkiksissa kuntoilemaan :D

Ihanaa että on viikonloppu!! Huomenna olisi yhdet valmistujaiset ja yhdet häät, ehkä menen ehkä en. Katsoo nyt mikä on fiilinki huomenna.

torstai 7. kesäkuuta 2012

Roller Derbyssä rytisee ja paukkuu!

Eilen ei ollut punttia, mutta ei sentään lepoakaan. Vuorossa oli minun ihka ensimmäiset derbytreenit ULKO radalla. Olipahan hutera  olo kun on tottunut sisätiloissa tasaisella ja puhtaalla alustalla luikkaroimaan.

Treenit oli oikein rankat, vauhdikkaat ja mukavat kunnes tapahtui pieni onnettumuus... Meidän tiimin uusin jäsen kaatui ihan viattoman näköisesti pienehkössä vauhdissa sillä seurauksella että meikäläisenkin hyvin vähäisellä fysiologian ja anatomian tuntemuksella voin lähes 100% varmasti sanoa että olkavarren luu oli riks raks kokonaan poikki. Hurjan näköistä ja varmasti ihan perketin kivuliasta. Ei siinä muuta kun lanssi paikalle, douppia suoneen ja tyttö kyytiin. Vaikka onnettumuuteen johtaneessa tilanteessa ei  kyseessä ollut edes raju kontakti, niin olipa taas kaikille hyvä muistutus siitä että kyseessä on tosiaan laji jossa sattuu ja tapahtuu, eikä onnettomuuksilta voida aina välttyä vaikka suojat ja kaikki on kunnossa. Itse pelitilanteessa meno on sitten kuitenkin exponentiaalisesti kovempaa kuin tuossa harjoituksessa, joten luut saa olla lujat ja kehon hallinta kunnossa vakuutuksista puhumattakaan.

Minut tuo tapahtuma pisti myös miettimään omaa jatkoa lajin parissa nyt kun on selkeät tavoitteet kuluvan kesän ja seuraavan syksyn osalta. Minulla ei ole nyt varaa loukata itseäni, tai voin heittää hyvästit palomieshaaveille. Varmaa siis on että koitan välttää kovimpia kontaktiharjoituksia, ja jos näyttää siltä että penkki alkaisi luistaa siihen malliin että testit olisi mahdollista läpäistä, niin joutunen pitämään taukoa koko lajista siihen asti että testit on plakkarissa.

Tänään taas vuorossa punttia, kestävyystreeni. Je Je!

tiistai 5. kesäkuuta 2012

Uusi kurssi ja vähä jo reenilöitäkii

Äsken pamahti sähköpostiin viesti että kattotyöskentelyn ja laskeutumisen kurssi alkaa ensiviikolla. Kiva kiva, sinne siis keikkumaan maailman katolle ja laidalle! Jospa saisin vaan aikaiseksi pesettää varusteeni edellisen kurssin jäljiltä.. Kamalan vaikiaa on saada vietyä ne pesulaan :(

Hei! Olen käynyt treenaamassa jo kahtena päivänä putkeen! Mutta mitenkäs se läppä niistä suutarin lapsista menikään.. Minulla on suunnattomia vaikeuksia tehdä itselleni treeniohjelmaa tai noudattaa sitä vaikka olenkin tehnyt kymmeniä ohjelmia muille. Tarvitsisin jonkun auktoriteetin sanomaan että "Tee just näin niin susta tulee vaffa". No, jonkinnäköistä suuntaa minulla kuitenkin treeneissä sentään on sillä treenaan pääsääntöisesti noita FireFitin testiliikkeitä eli kyykky, pena, leuat ja istumaannousu. Niitähän olen jo viimeiset puolivuotta jauhanut, mutta nyt kokeilen FireFitin palautteen ohjeiden mukaan. Liikkeistä pl. kyykky on siis voima ja kestävyystreeni erikseen, penkissähän teinkin jo tähän tyyliin aikaisemminkin mutta erilaisilla sarjoilla. Sitten noiden "pakollisten" lisäksi teen mitä milloinkin hyvittaa. Lähinnä risaa olkapäätä koitan vahvistaa tai sitten pumppailen habaa omaksi iloksi. Ihan oikeita vatsalihasliikkeitäkin voisi kyllä ottaa myös ohjelmaan ja vähentää noita istumaannousuja joista ei tule kuin jalat kipeiksi..

Lyhykäisesti treenit on tässä:

Treeni 1, voima

Penkki 3-4x8-12
Leuat: 4x4-8 + 8 negaa
(Kyykky: 3-4x10-12)
Istumaannousu: 3-4x12-15(lisäpainoilla)
+ sälät

Treeni 2, kestävyys

Penkki: 3-4x25-45
Ylätalja 3-4x20
(Kyykky: 3-4x10-12)
Istumaannousu: 2x25 + 60 (kevennettynä)
+ sälät

Laitan nyt nämä tauon jälkeiset treenit tähän ikäänkuin lähtötasoksi.. huikea pudotus on kyllä tapahtunut jokaikisessä lajissa.

MA 3.6 Treeni 1


Penkki: 12x30kg, 12x35kg, 12x40kg, 12x45kg, 5x50  kg
Leuat: 4/3/3/3
Istumaannousu: 2x10

Meinasi kyllä itku tulla kun tulokset oli tätä luokkaa... penkissä on edelliskerroilla tullut helppoja 10x50kg, leukoja paraimmillaan 8/6/6/5 ja istumaannousujakin se reilu 30. No tästä ei ole suunta kuin ylöspäin. Aiemmassa ohjelmassahan treenasin penkissä oikiasti voimaa. Mutta toisaalta sillä ykkösmaksimilla ei nyt ole mitään väliä, niin varmasti tuollaiset 8-12 sarjat toimii ihan hyvin.

TI 4.6 Treeni 2

Penkki: 34x30kg, 20x30kg, 22x30kg, 24x30kg
Ylätalja: 20x20kg, 20x25kg, 15x35kg, 16x30kg
Etukyykky: 3x10x40kg, 11x40kg
Istumaannousu: 20/12.. en yhtään jaksanut.
Pystäri:15x7kg, 15x9kg, 12x10kg

Kestävyyspena meni jo vähän mukavammin. Ja tämä viikko nyt on muutenkin oikeiden painojen ja tuntuman hakemista että en minä nyt ota näistä stressiä. Etukyykky on aivan perseestä! Mutta pakko sitä on tehdä kun olkapää ei taivu takakyykkyyn. Ja onhan se toki hyvä liike, mutta niin kamala tehdä.

Tänään siis taas pitäisi salille mennä, pitää ottaa kaikki teho irti tästä viikosta kun on kerrankin mahdollista harrastaa. En kyllä tiedä mitä siellä pystyy treenaamaan kun joka lihas on niin kipeänä tällähetkellä. Varmaan jotain soutuja ja sitten olkapäätä kuntouttavaa. (No joo, kuitenkin päädyn penkkaamaan...)

Semmosta. En ala tänne blogiin treenejä päivittelemään, mutta jospa vaikka kuukauden päästä tekis tilannetsekkauksen että miten on tietokoneen arpomat treeniohjeet purreet. Jos ei pelitä niin palaan sitten johonkin entiseen hyväksi havaittuun ohjelmaan.

tiistai 29. toukokuuta 2012

SS: osat 4 & 5

Viikonloppuna kurssia oli aamusta iltapäivään, joten mahdolliset ja mahottomat viikonloppuriennot piti ottaa hyvin rauhallisesti.

Lauantaina oltiin Lappeenrannassa harjoitusalueella, jossa oli kolme rastia. Kaksi lämmintä suhellusta, toinen kontissa jossa lähinnä otettiin vähän lämpöjä, seurattiin alkupalon kehitystä ja jäähdytyksen sekä tuuletuksen vaikutusta. Toinen harjoitus huoneistossa jossa oli pienen alkupalon sammutus ja potilaan pelastaminen. Kolmannella rastilla harjoiteltiin hätäpoistumista köyden avulla. Päivä oli hikinen, mutta ei mitenkään ylitsepääsemättömän  raskas. Hätäpoistumista olisi voinut reenailla enemmänkin, koska ainakaan ensiyrittämällä ei katon reunan ylitys mennyt ihan kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, mutta jospa sitten vaikka seuraavaksi änkeäisin kattotyöskentelyn ja laskeutumisen kurssille niin siellä varmaan on tiedossa tuotakin lystiä lisää.

Lauantai iltana olikin sitten kaverin valmistujaiset. Kaveri suoritti loistavin paperein kaksi tutkintoa, eli Pelastajan ja Palopäällystön AMK -tutkinnot. Juhlissa oli vallan mukavaa siitäkin huolimatta että alkoa ei juuri voinut ottaa ja juhlinta piti katkaista ennenkuin se edes kunnolla ehti alkaa, koska seuraavana aamuna kello oli soimassa n. 6 aikaan. Unta ehdinkin ottaa 5 tuntia ennen seuraavan päivän "loppusotaa".

Sunnuntain loppusota, eli käytännön "koe" tehtiin taas ihan uudenlaisessa ympäristössä Imatralla tehdaskiinteistössä. Vuorossa kaksi erilaista tehtävää. Ensimmäisellä rastilla kierrettiin rata jossa oli mm. kapealla ritilällä ryömimistä ja kemikaalipöntön poistamine kuumasta tilasta. Siitä huolimatta että homma oli ryömimistä lukuunottamatta pelkkää kävelyä taisi se ainakin minulle olla suhteellisen raskasta koska imaisin vartissa ilmapullon lähes tyhjäksi. Toinen tehtävä oli ihmisen pelastiminen huonestosta. Homma oli aikalailla samanlaista kuin normi huoneistopalossa toimiminen, mutta tehdasmiljöö toi hommaan omat haasteensa niin huoneiston muodon kuin lattian korkeuserojen muodossakin. Siinä se sitten oli. Kalut pakkiin ja asemalle todistusten jakoon ja laitteiden huoltoon.

Nyt olen siis, en vielä virallinen savusukeltaja, vaan virallisesti savusukelluskelpoinen. Ja ylpeä sellainen! En itse tunne yhtään naista joka tällähetkellä savusukeltajana toimisi. Onhan meitä varmasti, mutta aika vähän.

Tajusin taas kuinka hemmetisti tätä hommaa rakastankaan!! Ja pelkään ihan tosissaan että mitä jos minusta ei olekkaan oikeaksi palomieheksi? Mitä jos en saavutakkaan riittävää lihaskuntoa? Mitä jos keuhkojen kapasiteetti ei vaan riitä? Mitä jos olen liian VANHA ennenkuin saan lukiopaperit siihen kuosiin että voin edes hakea opistoon? Ajatus saa tosi murheelliseksi, mutta eihän siinä auta kun yrittää vaan parhaansa kaikilla osa-alueilla. Jos ei näillä korteilla ole asiaa jatkoon niin sitten ei vaan voi minkään.

perjantai 25. toukokuuta 2012

SS pt. 3: Quuma sukeltaja

Eilen kävin ensin huitaisemassa kiireellä äidinkielen kokeen ja sen jälkeen painoin nasta laudassa kohti Joutsenoa, ja saavuin harjoitustalolle vain n. 1,5 tuntia myöhässä. Talolla olikin jo täysi tohina käynnissä, hikisiä ja punaisia ukkoja pörräili pihalla ja heti oli selvää että päivän harkat onkin sitten jo taas astetta kovemmat.

Harkoissa oli vuorossa savuisaa sukellusta kahteen asuntoon. Toisessa kämpässä oli savukone ja toisessa kunnon spurgunuotio. Päästiin ensimmäisenä onneksi tekosavuun sukeltamaan. Kämpän pohjapiirros oliki tuttu jo edelliseltä päivältä, joten yllättävän hyvin saatiin homma suoritettua. Edellisellä kerralla huomaamatta jäänyt vessakin löytyi ja saatiin harjoituksen vetäjältä hyvää palautetta meidän toiminnasta. Kaikki paikat tuli tutkittua ja kommunikaatio parin välillä pelasi.

Toinen rasti olikin sitten vähän erilainen, ja myös haastavampi koska kämppä oli ollut tulilla jo hetken aikaa joten fiilis oli sama kuin jos menisi pilkkihaalareissa saunomaan, ja siellä suorittaisi kuntopiiriä. No tämähän on tietysti ihan tuttua kaikille painorajoihin ahtautuville urheille ;) No juu, ei siinä muuta kun kämppään sisään ja tutkimaan. Ihan ensin mentiin jo nolisti vikaan kun ei lähdetty selvästi näkyvää alkupaloa sammuttamaan, johtui kyllä ihan siitä kun tässä on viime päivät painotettu lähinnä asunnon tutkimis tekniikkaa, eikä muistettu mainita sellaista olennaista ja itsestään selvää asiaa kun näkyvän palon sammuttaminen :D No, harjoituksen vetäjän ohjaamana sitten käytiin ruiskaisemassa palo pimeäksi ja jatkettiin huoneiston tutkimista. Kyllä sieltä sitten loppujen lopuksi saatiin potilaskin pihalle, ja koska oltiin viimeinen sukeltava pari jäi meille vielä hommaksi raivata ja sammuttaa kytevät seinät ja ja tuulettaa kämppä. Eipä ilmeisesti ole ollut paikallislehdissä mainintaa että talossa olisi eilisen jälkeen palanut, eli homma varmaankin suoritettiin ihan riittävän hyvin.

Kivaa oli ja harkkoja oli vetämässä yksi uusi kuuma palomies. Ei voi kuin suositella tätä lajia kaikille naisille jotka vain kynnelle kykenee!! ;)

Tänään onkin vapaapäivä savuisasta sukelluksesta, mutta huomenna homma jatkuu ja ei todellakaan helpotu. Lisäksi kuulin eilen että sunnuntain harkat alkavat todellakin jo klo 8, IMATRALLA!! Eli herätys tulee olemaan ihan törkeän aikainen. Joudunkin siis mitä ilmeisemmin skippaamaan kaverini valmistujaiskinkerit. Mikä on ikävää, sillä olin pitkän pohdinnan jälkeen päätynyt antamaan hänelle valmistujaislahjaksi piparia. :D  No, palomiehenä se varmaan saa piparii ihan tarpeeksi muutenkin.. No ehkä minä näpertelen piparit ja teen ihan pika visiitin juhliin kuitenkin.

No niin, vielä viimeise tunnit töitä ja sitten matikan kokeisiin!

torstai 24. toukokuuta 2012

Savusukelluskurssi: Day 2

Eilen oli SS-kurssin toinen päivä. Alkuun teoriapläjäys ja sitten tyhjälle kerrostalolle harjoittelemaan.

Teoriaosuudessa käytiin läpi vaativat savusukellustehtävät joita ovat mm. hallipalot ja savunpoisto. Näistä ensimmäinen oli ihan uutta asiaa minulle. Teoriatunnin aikana ajatukset alkoivat harhailla jo tuleviin harjoitustunteihin. Koska sosiaalinen kanssakäyminen muiden kurssilaisten kanssa tuntui senverran nihkeältä, ja savusukellus on kuitenkin tiivistä parityöskentelyä jossa pariin täytyy voida luottaa 100% osasin jo odottaa aikamoista katastrofia tulevista harkoista. Mietin että pojilla varmaan päässä raksuttaa nyt että toivottavasti en ainakaan TUON kanssa joudu pariksi. en minä tiedä mistä tämäkin ajatus heräsi, en tuollaista tuntemusta ole koskaan omassa palokunnassa herännyt vaan siellä on aina tuntenut itsensä ihan tasa-arvoiseksi. Varmaan vaan oon nyt jotenkin yliherkkä ko oon tämmönen tyttö ja kaikkee.

No käytännön porukka jaettiin kolmelle rastille. Minullekin valikoitui pari, joka toivottavasti ei nyt kamalasti traumatisoitunut. Meidän ryhmän ensimmäisellä harjoiteltiin kiinnittäytymistä hätäpoistumista varten. Vaikka solmuja oli harjoiteltu niin homma oli vähän hakusessa. Lopulta saatiin kuitenkin solmut kohdilleen, tosin siinä vaiheessa olisi kyllä jo katto palanut alta jos kyseessä olisi ollut oikea tilanne. No mutta harjoitusta!

Tämän jälkeen siirryttiin talon kolmanteen kerrokseen jossa oli sokkona suoritettava savusukellusharjoitus. Laitteet niskaan ja pussit päähän ja konttaamaan. Homma meni mielestäni ihan hyvin, huoneisto saatiin tutkittua ja potilas pihalle asunnosta. Parin kanssa kommunikoinnissa oli haasteita koska paineilmalaitteiden kanssa ei kyllä kuule mitä toinen sanoo ellei ole hengittämättä. Sitä täytyy siis selkeästi harjoitella. Lisäksi harjoitus oli minun parini ensimmäinen laatuaan, niin vähän sitten joutui ylimääräisiä ohjeita huutelemaan hänellekin.

Toinen harjoitus osoittautuikin sitten hieman haastavammaksi, joskin vähän eri syystä. Eli vastaavanlainen huoneiston tutkiminen oli siis ideana, mutta niin että näkyvyys oli normaali. Tässä siis piti kuitenkin käyttäytyä kuten kyseessä olisi oikeasti savuinen tila. Vaihdettiin tehtäviä ja kaverini tuli ykköseksi, eli johti tilan tutkimista. Koitimme parhaamme mukaan eläytyä tilanteeseen, mutta hankalaahan se oli. Ensimmäisen huoneen jälkeen tosin saimme kommenttia harjoituksen vetäjältä että menemme kuin hidastetussa elokuvassa ja homman pitäisi olla ripeämpää kun kerran nähdäänkin!! Tässä vaiheessa minulla paloi käpy ihan totaalisesti ja huusin hetken raivoisasti ja runsaasti voimasanoja käyttäen harjoituksen vetäjälle, joka siis oli minulle tuttu omasta palokunnasta. Ihan pöyristyttävää käytöstä kyllä minulta, eikä tosiaan tuollaista auktoriteetin epäarvostusta saisi palokuntahommissa suorittaa. Mutta eipä sille enää mitään voi.. Harjoitus meni siis kaikenkaikkiaan meiltä aikalailla plörinäksi. Ovia availtiin varomattomasti miten sattuu ja komeroita jäi tutkimatta... Osittain menee kyllä parin kokemattomuuden piikkiin. Kuulostaapa ylimieliseltä. Mutta minun rooli tässä sukelluksessa oli senverran pieni että minun piikkiin ei paljon voi laittaa paitsi raivoamisen :D

Näiden kahden kylmän harjoituksen jälkeen hiki oli puskenut läpi väliasun ja sammutusasukin oli sisäpuolelta hiestä märkä. Ja kyseessä oli kylmä sukellus, eli lämpöjä ei kämpissä ollut!! Tähän kun lisätään vielä muutaman sadan celsiuksen notski palamaan huoneen nurkkaan niin voi vaan kuvitella kuinka haastavaksi homma siinä vaiheessa muuttuukaan... Mutta sehän selviää sitten lauantaina ja sunnuntaina. Selvää kuitenkin on jo tässävaiheessa se että lauantaina olevat kaverin valmistujaiskinkerit jäävät osaltaki hyvin lyhyiksi. Krapulassa tai edes väsyneenä ei sunnuntain harjoituksista selviä.

Savusukelluskurssi: Day 1

Käytetänpä työaikaa surutta hyväksi (kun muuta aikaa ei ole...) ja kirjoitan muistiin kurssipäivien.


Day 1:

Toissapäivänä alkoi siis kurssi. Ensimmäinen iltapäivä oli pelkkää teoriaa sekä teoriakoe ennakkomateriaalin pohjalta. No matskuahan en ollut ehtinyt edes vilkaista koska se kolahti postiluukusta edellisenä iltana, mutta eipä tällä kurssilla numeroita anneta enkä usko että tuolla kokeella mitään merkitystä on kurssin hyväksyttyyn suoritukseen. Ensimmäisenä päivänä käytiin läpi perus juttuja. Työturvallisuutta, pelastussukellusohjetta, savusukellustekniikkaa ja huoneistopalon sammutusta. Aikalaila tuttuja juttuja, sillä näitä on omassa palokunnassa treenailtu aika kiitettävän paljon siihen nähden että taitoja ei säkällä koskaan tarvitse käytännössä hyödyntää.

Ei liene mitenkään yllättävää että olin porukan ainoa nainen. Loppuporukka oli aika isolla ikähaitarilla (naamoista päätellen) olevia poikia ympäri lähiseutuja. Kurssin 15 osanottajaa on n. 10 eri palokunnasta, eli hurja hajautus tälläkertaa. Koitin tehdä tuttavuutta tupakkapaikalla röökiä pummimalla (juu joutuu tekemään tällaisia uhrauksia) mutta ei se porukka oikein lämmennyt juttelemaan minulle. Jotenkin on sellainen fiilis että minua vähän pidettiin outona lintuna siellä. Myös kurssin vetäjästä tuli ihan samanlainen fiilis kun minun entisestä pomostani, että ei varmaan paljon naisia kuuntele. Tuntui menevän ihan ohi korvien jos satuin suuni avaamaan. Mutta ei se mitään, tähänhän mää olen jo tottunut enkä niin ota moisesta nokkiini :D

Tosiaan kun teoriapäivä oli kyseessä niin ei tässä mitään tämän kummempaa raportointia ole tarjota.


tiistai 22. toukokuuta 2012

Savusukelluskurssille!

Enpä ole ehtinyt aikoihin päivittelemän blogia!!

Elämässä on tapahtunut paljon. Uusi haastava työ, johon liittyy kovasti kiire kun töitä ja uusia opeteltavia asioita on pilvin pimein. Koulussa viimeistä jaksoa tältä keväältä vedellään ja edessä on muutama koe tällä ja ensi viikolla. Treenaamassa en ole käynyt ainakaan 2 viikkoon, en ehdi, ja kerran viikossa treenaamisesta tulee vain vihaiseksi, päätin siis pitää tauon koska koeviikon jälkeen on taas enemmän kuin piiiitkään aikaan. Olkapää, joka on muuten ihan paskeena edelleenkin, kipeytyy vaan treenitauosta enemmän kun treenaamisesta... joten yöunet on olleet viimeaikoina aikasta tiukassa.


Mutta viis töistä ja koulusta! Tänään alkaa savusukelluskurssi! Sitä onkin jo tovi odoteltu, ensin piti läpäistä fyysisen toimintakyvyn testit ja sitten odotella kurssin järjestämistä. 3 iltaa viikolla, ja viikonloppu menee Joutsenossa, ja ensiviikolla olenkin sitten savusukeltaja. Savusukelluskelpoisia naisia ei tällähetkellä taida ainakaan Lappeenrannassa olla, joten onhan tuo ihan jo saavutus sinänsä. Lisäksi tietysti myös hommat keikoilla monipuolistuu kun on mahdollisuus mennä palavan rakennuksen sisälle tai katolle suorittamaan sammutustehtävää. Vaikka varsinaisia savusukellusta vaativia sammutus- tai pelastustehtäviä meillä onkin harvoin, jos koskaan, niin erilaiset raivaus-, varmistus- ja tuuletustehtävät vaativat usein myös paineilmalaitteisiin sonnustautumista ennen rakennukseen sisälle menoa ovat yleisiä ja näihin nyt siis jatkossa pääsen mukaan.

No mutta. Ei käytetä tämän enempää arvokasta työaikaa. Koitan kirjoitella tänne taas, kun asiaa tulee ja elämässä ehtii jotain muutakin kun käydä töissä ja koulussa.

lauantai 14. huhtikuuta 2012

Kisafiilistelyä huoltajan roolissa

Turuus ollaan!

Hotellin käytävillä on jo eilisestä saakka leijunut tuttu kisavärin tuoksu. Se jos mikä luo kisatunnelmaa! Hotelli on täynnä isoja ukkoja ja nätiksi laittautuneita naisia. Voi vaan kuvitella mitä tavan hotellivieraiden päässä liikkuu jos eivät tiedä mistä on kyse. Silmiinpistävää on myös tupakointi. Missään muussa urheilulajissa se ei liene kovinkaan suotavaa hommaa, mutta näissä Fitness kisoissa tulee sellainen fiilis että se melkeinpä kuuluu lajin vaatimuksiin. Varsinkin kisaaja naisia on välillä laumoittain vetämässä körssiä pihalla, joka kieltämättä on jotenkin ristiriidassa muuten urheilullisen lookin kanssa. No ei ole oikeasti varaa arvostella, itsekin aloin viime kisadietin lopussa polttamaan uudestaan enkä ole vieläkään saanut lopetettua.

No sitten itse asiaan. Eli nyt on tilanne siis se että ystäväni Irina, joka syksyllä oli huoltajanani kisoissa, on nyt itse lavalla ja minä hänen huoltajanaan. Roolit on siis vaihteeksi vaihtuneet. Irina kyllä on varmasti helpompi huollettava kuin minä olin! Huoltajan rooliin tuo helpotusta se että Irinalle levitetään kisavärit suihkurusketuksena ja meikkikin on jo valmiina. Minun roolikseni jää siis lähinnä kuskailu paikasta toiseen, sekä tsemppaaminen kisaan. Tällähetkellä suojattini on ottamassa rusketusta, ja noin 4:n aikoihin menemme Turun Konserttitalolle jossa kisa pidetään. Pitkä ilta edessä mutta toistaiseksi kaikki hyvin!

Nyt lähden hakemaan illan tähtöstä! Hurjat tsempit Irinalle, ja toivotaan että katsomossa olevat ystävät ja tuttavat antavat myös kuulua itsestään!!

torstai 22. maaliskuuta 2012

AamujuNppien paluu!

Tässä työreissulta palaillessa onkin hyvä hetki päivittää pikaisesti blogia.

Eli onpa tämä rouva ollut taas innokas ja ahkera, ja herännyt jo kahtena aamuna klo: 5.00 salille. Tänään kyllä meinasi kiire tulla, kun jouduin aamupuuron lappaamaan parissa minuutissa napaan että ehdin 25 yliksi tienlaitaan kyydittäväksi. Mutta hei, minulla ei onneksi mene aikaa juuri laittautumiseen eli alle 30min sängystä autoon on ihan passeli!

Eilen aamulla treenattiin rintaa, olkapäitä ja habaa, tänään oli vuorossa jalat ja vatsat. Suht mukavastihan tuo kulki, joskaan ei oikein tuntunut saavan kunnolla lihaksin menemään työtä, tapahtui aina vain totaalinen hyytyminen, ja heti sarjan loputtua kuin seinään, "ei tuntunut missään". No ehkä menee hetki että kroppa tottuu ajatukseen että pitii jo tunti ennen normaalia heräämisaikaa olla jo täydessä touhussa salilla! Yritän nyt ottaa nuo aamutreenit ohjelmaan ainakin pari kertaa viikossa, että saan vähän enemmän käytyä jumpalla, ja toisaalta saan mahdollisuuden viettää tarvittaessa myös vapaa-aikaa, kun vaapailtoina ei ole ihan pakko mennä salille. Ensi viikon aikana pitäisi ehtiä vääntää ukoille uutta ohjelmaa, ja koitankin keksiä mahdollisimman inhottavia liikkeitä millä hoitaa luulot pois näistä "huippu-urheilijoista". Pitäen kuitenkin kokoajan mielessä, että itse joudun vetämään saman treenin jos meinaan aamujuNppiani jatkaa. No, volyymitreeniä on tiedossa jokatapauksessa, joten eiköhän siinä miehistä oteta mittaa ihan oli ne liikkeet mitä tahansa.

Tänään sitten treenin jälkeen pitikin heti lähteä ajelemaan Helsinkiin. Vaihdoin kuitenkin viimehetkellä suunnitelmia ja lähdin junalla, koska en saanut matkaseuraa ja kohteessa olisi odottanut aikamoinen parkkipaikkaongelma. Hyvä näin. Nyt sain vähän töitäkin tehtyä. Sitäpaitsi onhan tässä uupuneena mukavampi vain istuskella kuin keskittyä ajamiseen. Sääli että aikataulu oli niin tiukka etten ehtinyt helsingissä tapailla kavereita tai suorittaa luistinrengas ostoksia, mutta näin tälläkertaa.

Ihan kohta onkin juna perillä, ja pitää mennä Valintaladosta ostamaan tuliaiset, kun ne jotenkin pääsi unohtumaan kaikessa hulinassa. Ruokaa tekisi myös mieli.. terveellistä ruokaa, vaikka puuroa ja raejuustoa. Reissuruuat on aina niin kamalaa scheissea että nyt on huono olo! (Niin... kun tuli pakottava tarve ostaa välipalaksi suklaata).

maanantai 19. maaliskuuta 2012

Loppuviikon treenit ja ensi-iltailua

Josko tännekin nyt muutaman sanasen saisi välillä kirjoittaneen.

Treenailujutut on taas jääneet hyvin vähäisiksi. Viimeviikolla kävin salilla taas kokonaista 3 kertaa. Torstaina kävin juNpalla taas testosteroinia tihkuvassa palomiesseurassa, joten enkat senkun paukkui ;) Leukoja sain omalla painolla vedettyä komean sarjan 8/6/6/5/4, mutta kaivertamaan jäi lisäpainoleuat joita sitten teinkin heti seuraavana päivänä. Leukojen lisäksi tehtiin käsipainopenkkiä ja etukyykkyä, ihan hyvinhän nekin taisi kulkea. Perjantaina kokeilinkin sitten lisäpainoleukoja ja +15 kilolla tuli vielä ykkönen. Siihen päälle pitkästä aikaa edes jonkinnäköisen ohjelman mukaista treeniä, eli tein dieetin aikaisesta ohjelmastani extra käsipäivän joka sisälsi mm. hauiskääntöä ja ojentajia ja takaolkapäivä taljassa, kickbackiä ja leveätä alataljaa. Lauantaina sitten kävin miehen kanssa Syke Gymillä tekemässä penkkipyramidin, joka taas vahvisti fiilistäni siitä että uimahallin salilla tanko on kevyempi kuin 20 kiloa. Niin heikosti se rauta liikkui...

Pukkariin päästyäni huomasin että yksi vanha frendi oli kaupungissa ja soitellut. Kaverilla oli liput kaupunginteatteriin Hevosen tarina -näytelmän ensi-iltaan. Pienen neuvottelun jälkeen sain iltavapaata ja kamalalla kiireellä painuin himaan etsimään sopivan siistiä asustella ja maalaamana naamaa. Eihän se sovi reisitaskuhousuissa mennä teatteriin, maiharit pidin kyllä jalassa ihan periaatesyistä! Näytelmä oli riemastuttavaa tykitystä jota saikin seurata hieman erikoisesti lavalla sijaitsevasta katsomosta. Ilta tietysti jatkui aikalailla kosteissa merkeissä, ja oli hauska tutustua teatteriväkeen, joskin itsetietoisuus päihtymyksen tilasta hieman häiritsi. Seuraavan päivän derbytreenit saikin sitten luonnollisesti unohtaa ja suoritin katumusharjoituksia lähtemällä kaverin seuraksi Kodin1:een pariksi tunniksi.

Hauska ja erilainen loppuviikko ja viikonloppu siis takana. Tämmöstä lisää!

lauantai 10. maaliskuuta 2012

Uudet haasteet odottavat!

Nyt uskallan jo avata suuni, kun nimi on sopimuksessa ja useampikin ihminen tietää asiasta.

Eli työpaikan vaihdos on nyt totta. Reilut 7 vuotta ehdinkin olla edellisessä työpaikassani, mistä se sitten kertoo? Tyytyväisyydestä? Ei. Muutoksenpelosta? Ehkä.

Jo pidemmän aikaa on kuitenkin ollut selvää että nykyisessä, eli pian entisessä työssäni ei ole mahdollista edetä tehtäviin jotka motivoisivat minua parhaan työpanoksen antamiseen, ja olenkin ollut äärimmäisen turhautunut työhäni jo pitkään. Viimeisen vuoden aikana työyhteisössämme tapahtui paljon muutoksia, mikä tavallaan kyllä piristi omaakin motivaatiota koska koin että työyhteisössä oli ihmisiä joilta on mahdollista jotain oppiakin. Työtehtävät sensijaan muuttuivat muutosten myötä enemmän ja enemmän rutiininomaisiksi ja kauemmas siitä mitä itse halusin. Vuodenvaihteessa siirryin pois omalta toimistolta ja siirryin alikonsultiksi toiseen yritykseen. Ja täytyy sanoa, että jo ympäristön vaihdos paransi fiiliksiä huomattavasti.

No, jo ennen vuodenvaihdetta huomasin tässä uudessa työpaikassani kiinnostavan avoimen työpaikan, ja siitä asti onkin ollut aikamoista säätöä ja vääntöä jotta tähän pisteeseen on tultu. Nyt on kuitenkin nimi sopparissa ja homma selvä. Olen tosin vielä pari kuukautta vanhan työnantajan palkkalistoilla mutta uudet haasteet ovat edessä varmasti jo ensiviikolla. Kovasti kieltämättä jännittää, kun ihan selkeätä kuvaa siitä mitä minulta oikeastaan odotetaan, ei ole. Mutta eiköhän asiat tästä selkene! Iso muutos ainakin nykyiseen työnkuvaani verrattuna on tiedossa. Mutta sitähän olen halunnutkin.

Muuten viikkoon on mahtunut kiireiden vuoksi vaan 2 punttia, tiistaina kävin kaverin kanssa salilla ja senjälkeen vähän lutraamassa altaassa, oli vaan jo puhti niin poissa ettei uinnista enää tullut mitään... Tänään kävin tekemässä yläkropalle pumppitreeniä. Ja onhan se kieltämättä kiva punppailla itsensä edes vähän bodanneen näköiseksi silloin tällöin.Ikävä että vaikutus on vain hetkellinen ja tunnin kuluttua ei edes huomaa että olisin junpalla joskus käynyt. Koitan vielä huomennakin ehtiä salille, vaikka kiirettä pitää kun äipän luonna on tarkoitus käydä syömässä ja illalla on Roller Derby treenit. Kuun vaihteessa olisi (Derby) treenileiri Joensuussa, ja olen sinne alustavasti ilmoittautunutkin. Mutta mutta... sain viime treeneissä polven kipeäksi, ja täytyy nyt huomisen jälkeen sitten tunnustella fiiliksiä, että jos tuo parin tunnin treenistä kipeytyy niin eipä ole järkeä lähteä pariksi päiväksi treenaamaan. Mutta kassellaan!

Tulipas paljon tekstiä. Toivottavasti joku jaksoi lukea edes puolet!

sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Hiihtoloman loppufiilikset, loppuloman hiihtofiilikset?

Nyt alkaakin olla keho jo loman tarpeessa. Huomennahan se alkaakin jo arki eikä taas ole toivoakaan että pääsisi juNppaamaan ennen kuin loppuviikosta, eli lepopäiviä kyllä on tiedossa. (Ellen sitten täysin hulluksi heittäydy ja ala käymään aamuisin salilla!)

Perjantaina käytiin laskettelemassa räntäsateessa. Aikasta tylsää puuhaa kun sukset tahtoi liimautua kiinni rinteeseen. Tunnin minä kuitenkin jaksoin hampaat irvessä valua alas rinnettä. Hisseissä ei jonoa ainakaan ollut, mikä oli tietysti mukavaa. Illalla käytiinkin Irinan kanssa reenailemassa, ja kylläpä on kivaa kun on treenikaveri. Ihan eri tavalla tulee tehtyä kun ei kehtaa lopettaa kesken heti kun alkaa tuntua vähän tuskaiselta. Jospa ensiviikoksi saisin erään tulevan palomiehen vahtimaan treenejä, siinä sitä vasta tsemppiä saakin kun pitää pojalle näyttää kuinka vaffa on ;-) Alkuun tein perinteisesti muutaman sarjan leuanvetoja, ja sitten Irinan kanssa tehtiin sellaisia komboja joku 4-5kierrosta, 1k kulmasoutu-penkki-"hiihto"- taljassa sekä ylätalja-rintataljassa-kulmas. tangolla, loppuun vielä pikkasen vatsoja. Sitten Irina vetäisi korkkarit jalkaan ja käytiin läpi T-kävelyä. Irina on siis menossa kisaamaan tässä 6 viikon päästä, Turguseen BF-kisoihin. Koitin parhaani mukaan antaa vinkkejä pyllyn pyörittelyyn, vaikka itsellänikään se korkokengillä tetsailu ei ole ihan hanskassa, kuten voi tästä viimesyksyisestä postista ehkä huomata :D

Eilinen päivä sitten alkoi klo: 00.56 hälyllä jossa vierähti pari tuntia, joten unet jäi vähän katkonaiseksi, (tosin unet oli ennen hälyä senverran levottomia että hyvä niin! ;)). Aamullapäivällä olikin sitten toistamiseen paloasemalle, kun lähdettiin valmistautumaan jääkisoihin. Kisat oli puolenpäivän aikaan, ja koska muita osallistujia ei ollut vietiin ykköspalkinnot kahdessa sarjassa!! :D Kisan päälle vielä reipasta pihan kolausta, joka olikin huippuhauskaa kun sitä ei tarvitse kotona tehdä :P

Iltapäivästä olikin jo kauhea väsymys ja ajattelin että pienet päikkärit on pakko suorittaa.. Unet jäi kuitenkin välistä ja lähdin uimahallin salille tekemään random jumppaa.. leuanvetoja (ylläri), hauiksia, pystäriä, ojentajia taljassa, kapeeta penkkiä ja maastavetoa. Ei mitään ohjelmaa siis :D Salin jälkeen vielä rohkeasti uimaan, mutta 200m jälkeen totesin ettei vaan ole voimia yhtään jäljellä ja painuin kotiin.

Nyt onkin jo kiire paneutua tekemättömiin koulutehtäviin, kun ei tässä lomalla sitten mitään ehtinyt tehdä kuitenkaan... parin tunnin päästä vielä Roller Derby harkat ja sitten on viikko pulkassa.

Sain ostettua vaakaan patterin ja se näytti aamupainoksi 62,5kg. Katotaan jos ton 2,5kg sais tuosta jotenkin tiristettyä pois tässä kevään mittaan. Ikävä vaan kun ei paljon ehdi treenata niin pitää sitten syödä vähemmän ja toivoa että lihat säilyy. No.. valintojen maailma.

Nyt Ruåttii!!

Edit: Roller Derby harkkoin statit

Kesto: 1h 50min (+ venyt päälle)

Keskisyke: 129 b/m
Maks.syke: 181 b/m

torstai 1. maaliskuuta 2012

Pulikointia ja pulinaa

Tänään oli taas vuorossa "allasjuNppaa". Kävin ensin salin puolella tekemässä todella pikaisen rykäisyn johon kuului muutamia leuanvetoja, etu- ja hindukyykkyjä sekä n. 2 sarjaa kulmasoutua tangolla. Salilta sitten altaaseen testaamaan uudenuutukaisia uimalasejani.

Kyllä se totta on että laisesta on huima apu jos meinaa oikeaoppisesti uida pää veden alla. Vaikka minulla ei koskaan ole ollut ongelmaa sukellella silmät auki, niin kyllä se vaan tuntui paljon luonnollisemmalta lasien kanssa. Vauhtia ei tänään oikein ollut, joten 5min matka jäi edelliskertaa lyhyemmäksi. Polskin kuitenkin taas rinulia 1km/35min ja siihen jokunen altaanmitta päälle. Alkoi jo sellaista tietynlaista rentoutta olla viimeisillä metreillä. Kokeilin myös muutamaan otteeseen vapaauintia, mutta eihän siitä tullut mitään, en päässyt edes altaan mittaa sillä tyylillä, ja nenä oli täynnä vettä kokoajan. Siihen siis todellakin tarvitaan opastusta. Mutta ehkä minä nyt ensin opettelen tuota rintauintia ja katson josko sillä pärjäisi.

Tekisi myös mieli aloittaa pienimuotoinen kevätkiristely. Riittäisi oikeastaan että jättäisi herkuttelua vähemmälle, ja lisäisi oikean ruuan syömistä. Mutta ei vielä tänään, sillä tiedossa on laatuaikaa miehen, leffan ja jätskipaketin kera.

tiistai 28. helmikuuta 2012

Viiltävä pyry, TAAS!!

Lomapäivän agendani oli sellainen, että teen ja palautan vähintään yhden koulutehtävän, jonka jälkeen painun lenkille ja/tai salille jos aikaa riittää. Koulutehtävän sain kuin sainkin väännettyä ja vähän jo aloittelin seuraavaakin, joten vetäisin lenkkivermeet päälle ja painuin pihalle.

Mikä ihme siinä oikein on, että kun meikäläinen painuu lenkille niin tuo kerpeleen pyrytys alkaa! (Jaa-a, oisko se vaikka tää talvi?!?) Taas oli yhtä tuskaa taas hölkätä ja mielessä vilisi kaikenlaista ajatusta homman järkevyydestä. Enhän minä edes oikein tiedä miksi lenkkeilen, ei se tue punttiharrastusta kamalasti eikä pitkän tähtäimen tovoitteissanikaan airooppisen kunnon parantamisella vielä tässävaiheessa ole mikään kiire. No, hyvähän se toki on että edes jotain tekee kun punttijumppa on tällähetkellä sellaista surullista vemputusta. Sitäpaitsi, onhan minulla vielä edessä savupukelluskelpoisuuden toimintakykytestin uusiminen, jossa aerobinen kunto on toki eduksi. Sykkeet oli kyllä hölkällä taas ihmeen korkealla hitaasta tahdista huolimatta, yhtään kilsaa ei alle 6 minuutin tälläkertaa menty. Lenkin statit oli (mukana siis ainoastaan liikkeellä oltu aika, välissä kävin matkakeskuksessa ja urheilukaupassa pyörähtämässä):

Kesto: 38min
Matka: 5,3km
Keskisyke: 158 b/m
Maks.syke: 180 b/m

Lenkin jälkeen vatsa täyttyi lohisalaatilla (ja jos ei kerrota kellekään, niin trio kermajäätelöllä) ja nyt voisinkin loman kunniaksi kokeilla sellaista ylellisyyttä kuin päiväunet! Iltasella jos vielä jaksaisi sinne salille mennä. Hirveästi tekisi jo taas mieli kokeilla sitä penkkiä, josta olen malttanut pysyä erossa jo viikkoja. Olkapään suhteen tosin on tapahtunut selkeää edistymistä, ettei kannattaisi varmaankaan riskeerata sen paranemista. Äh, on se vaikeeta...

maanantai 27. helmikuuta 2012

Pyromaanien talvitempaus ja Dom Perignon

Lauantaina käytiin taas pyromaaniporukoissa paistamassa makkaraa. Mukaan liittyi tällä kertaa myös muutama vieraileva tähti kilpailevasta porukasta.

Hyvän hiilloksen aikaansaamiseksi piti tietysti ensin kaataa muutama puu, joka osoittautuikin tälle rimpularanteelle huomattavan haastavaksi hommaksi, lisäksi piti lämmittää mökki ja sauna. Lämpöähän sitten riitti, ja siinä sivussa sai sitten lämpimän sukelluksenkin suoritettua. Onnistuin myös polttamaan paineilmalaitteiden maskin  jotenkin pilalle... siitä sain tietysti kovasti kiitosta.
Muutama surkea kännykkäräpsy tapahtumasta:


Päivä oli pitkä ja raskas, mutta olo oli kotiin päästyä aivan huippu kun pahimmat savunhajut oli saanut hinkattua ihosta ja endorfiini kutitti päänahassa. Illasta iski tosin kamala väsymys ja kehon jokaista lihasta alkoi ikävästi vihloa. Epäilin että kyseessä on joku nestetasapainon häiriö ja  taitaa illan skumppamaistiaiset jäädä väliin, mutta runsas vedenjuonti, särkylääke ja tunnin makailu peiton alla helpotti oloa senverran että pääsin vieraat hakemaan.

Illalla siis korkattiin pullo Domppaa joka on odottanut oikeaa hetkeä jo pari vuotta. Mitään suurta juhlanaihetta ei tosin nyt ollut, uudet tuulet kyllä puhaltavat työelämässä, mutta aiheesta en tässävaiheessa halua vielä enempää paljastaa, vaikka blogiani tuskin työkaverini seuraavatkaan. Dompan seurana syötiin patonkia vuohenjuustolla, ja  ihan hyvää oli. Vaikka en kyllä itse maksaisi melkein 150€ moisesta. Torstaina voitin myös pullon Bollingeria, joten jatkossakin voi sitten jatkaa tällä skumppalinjalla. Tosin Bollinger kaipaa seurakseen Stolichnayaa koska Stollybolly, tuo Todella Upeeta sarjan Patsy Stonen lemppari drinkki, on vielä maistamatta. 

Eilinen menikin sitten kamalaa krapulaa kärsiessä, sillä eihän se tietenkään pullolliseen skumppaa jäänyt vaan ilta jatkui diskoteekkiin saakka. Olo oli kyllä sellainen ettei ihan hetkeen taas teekään mieli juopotella, jos koskaan!

Tänään pääsin jo salille, lomalla kun olen niin jo ihan ajoissa päivällä. Tein taas kaikkea olkapääystävällistä, etukyykkyä, hindukyykkyä, sj mavea, alataljaa ja habaa ja vähän sitä sun tätä. Tanko ei tahtonut pysyä käsissä, senverran soseena oli forkut lauantain touhuiluista. Treeniohjelmaan on nyt otettava lisäksi forkkuja vahvistavia liikkeitä kuten erilaisia pitoja... että jatkossa pysyy tuo moottorisaha handuissa eikä tartte hävetä...

keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Paloaseman salilla notkumista ja rännässä tarpomista

Tänään lintsasin koulusta. Hyi minua!! Mutta halusin ehtiä suorittaa jonkunnäköisen liikuntasuorituksen, koska huomisilta menee duunihommissa "edustaen". Ja perjantaina on hieroja ja mökinpolton valmistelua. Voihan siinä puita kaadellessa tulla tosin vähän hiki.

Menin siis aseman salille vähän tekemään juNppaa, sellaista joka säästää olkapäätä. Tein oikeastaan vaan leuanvetoja ja etukyykkyä, vuorotellen, ihan fiilis pohjalta. Kamalan pienet painot kyllä siinä etukyykyssä oli!! Joko minusta on tullut todella heikko tai sitten en vaan osaa. Puolen tunnin päästä ulkona olikin jo alkanut sellainen jäinen tuisku, että oli oikein passeli aika lähteä lenkille. Ajattelin rykäistä heti alkuun vähän nopeamman kilsan, mutta eihän siitä mitään tullut... paitsi hyytyminen. Keli oli kamala, voimat poissa, ja oikea jalka veti ihan tönköksi nilkasta pakaraan asti. Ei siis ollenkaan hyvä lenkki tämä. Juoksin ehkä yhteensä 2km noin 4km matkasta jonka väänsin hammasta purren. Tarkoitus oli lenkin jälkeen mennä vielä salille jatkamaan, mutta olin loppumatkan kävelystä niin kohmeessa että päätin jättää tältä erää tähän...

Kaipa tostakin rävellyksestä jotain hyötyä kuitenkin pitkässä juoksussa on.
Statit:

30min junppa 30min hölkkä/kävely (4km)

Keskisyke: 132 b/m
Maks.syke: 178 b/m

sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Lenkkeilyä lumikaaoksessa

Skippasin Derby harkat, koska vuorossa olisi ollut vain seisoskelua ja kirjurina toimimista, ja kieltämättä olen potenut huonoa omaatuntoa koska olen ollut koko viikon niin tiiviisti poissa kotoa. Mentinkin sitten vaihtoehtoisesti lenkille miehen kanssa. Heti ulos päästyä totesin kyllä suuren virheen, jäinen tuisku pakotti juoksemaan silmät ummessa ja tuuli tuntui olevan koko ajan vastainen. Nyt koskee ja kirveltää silmiin koska jää tuntui oikeasti repivän verkkokalvot riekaleiksi.
 
Paineltiin kuitenkin sisukkaasti sellaiset: 4,5km/30min

Sykkeet oli:
 
Keskisyke:165 b/m
Maks.syke:185 b/m 

Paras kilsa meni tälläkertaa vauhtiin 5.45, eli vauhti ei kyllä päätä huimannut. Tavoitteeksi voisikin ottaa josko tässä kevättalven aikana saisi vaikka tuollaisen n. 5km lenkin mentyä sellaisella vaihdilla että kokoajan mentäisiin vauhdilla kilsa alle 6 minuuttiin. Keväämmällä sitten alkaisi treenata kovempaa tahtia cooperia varten.

lauantai 18. helmikuuta 2012

Täyslepiä salilta.

Reilu viikko salitaukoa takana, ja olkapää ei kyllä ole ainakaan parempaan suuntaan mennyt. Taidan ensiviikosta ottaa ohjelmaan kevyet kuminauhajumppailut ja ehkäpä soutuja kahvakuulilla.

Enpä olisi koko viikkona juuri ehtinytkään juNppailla koska eilistä lukuunottamatta joka ilta on koulussa mennyt 9 asti. Eilen kävin pikaisesti jäällä luistelemassa ja tänään kauhomassa pissivettä uimahallilla.

Pulikoin yhteensä n. 40min, reilu kilsan uin välillä pieniä 1-2min pausseja pitäen. Paras tahti oli 175m/5min, eli minimitavoitteeseen (200m/5min) on vielä matkaa. Tosin, luulen että se olisi helppo nakki jos joku vähän opettaisi uintitekniikkaa ja käännöksiä. Tosin kyllä se tälläkin räpiköinnillä vielä menee, kunhan saan vaan kuntoa lisää. 25m pystyi painamaan vauhdikkaasti jonka jälkeen loppu olikin sellaista löysäilyä. Saapa nähdä miten olkapää suhtautuu tähän lajiin, uidessa ei kyllä tuntunut pahalta, mutta nyt tuntuu jo pientä jomotusta.

Huomenna taas pariksi tunniksi rullailemaan. Voi olla aika löysät harkat kun osa porukkaa suorittaa Level 1 testiä niin me muut sitten vain notkutaan kannustusjoukoissa. Täytynee tehdä vaikka vatslihas treeniä sen aikaa

sunnuntai 12. helmikuuta 2012

Roller Derby harkat

Kuinka voi juoksusta tulla näin kipeeksi paikat? Jalat ja pakarat vielä ymmärrän, mutta kun selkäkin tuntuu kun olisi tehnyt kunnon kulmasoututreenin niin pistää vähän miettimään että onkohan minun juoksutekniikka ihan kohdallaan :D

No, tänään kuitenkin sitten vaivaisena 2h Roller Derby-harkkoihin, otin tälläkertaa mukaan sykemittarin, tosin en muistanut sitä laittaa päälle ennen kuin 30min treeniä oli jo mennyt. Loppuajan satit:

Kesto: 1h 30min


Keskisyke: 131 b/m
Maks.syke: 164 b/m

Aikalailla kevyt treeni tälläkertaa, mutta toisaalta hyvä niin, kun eipä tällä hakatulla kropalla olis paljon jaksanutkaan.. Ensi viikolla ei taas ehdi urheilemaan ennen kuin perjantaina kun kaikki illat menee koulussa. Ompa tylsää!! :(