Taas yksi kurssi suoritettu.
Viikonlopun aikana tuli kyllä huomattua omien voimien rajallisuus. Kyllä on paljon tapahduttava että minusta palomiestä ikinä tulee.
Kurssi siis koostui oikeastaan kahdesta osa-alueesta. Eilinen päivä harjoiteltiin laskeutumista paloaseman tornista. Sepäs vasta lystiä, eikä millään lailla fyysisesti rankkaa. Kivahan siellä on valjaissa roikkua ja keikkua. Vaikeinta ehkä oli pitää suu supussa, kun mieli olisi tehnyt päästellä riemunkiljahduksia mennessään :D
Tämä päivä oltiinkin sitten harjoitusalueen kattosimulaattorissa. Vuorossa oli siis kattotyöskentelyosuus, eli katon avaus moottorisahalla köysissä roikkuen. Minähän olin ennen tätä päivää pitänyt moottorisahaa käsissäni tasan kerran, ja silloinkin avulias palomies tuli lopulta saahaamaan puut puolestani kun homma ei ilmeisesti näyttänyt etenevät. Nyt siis normi sahailuun lisää haastetta toi köysissä katolla roikkuminen. Rohkeasti kuitenkin avasin suuni ja kerroin kouluttajille että en ole mikään expertti sahankäsittelijä, ja sainkin maan pinnalla pikaisen sahankäyttökoulutuksen. Silti jännitti kivuta katolle kun ei yhtään tiennyt mikä siellä odottaa. Onnekseni meillä oli käytössä sellainen pieni ja sievä tyttöjen moottorisaha (siis sellainen jota on tarkoitus käyttää yhdellä kädellä), joten aukon sahaaminen oli yllättävän helppoa. Ongelmat alkoivat vasta kun oli tarkoitus kivuta takaisin katon harjalle köyttä pitkin kiskoen. Olipas nimittäin yhtä helvettiä!! Hanskoissa ei ollun minkäänlaista pitoa ja kesti pitkään ennenkuin keksin edes jonkinlaisen tekniikan jolla sain kiskottua itseäni pari senttiä kerrallaan ylöspäin. Olin vielä viimeinen vuorossa ja kaikki muut jo odottelivat nälkäisinä sapuskoimaan lähtöä. No lopulta kuitenkin pääsin ylös asti, vaikka usko todellakin meinasi loppua kesken. Ylhäällä olinkin sitten hiestä läpi märkä ja kaikesta riuhtomisesta johtuen käsistä oli kaikki puhti pois ja jäljellä vain kipu ja vapina. Vielä oli edessä hätäpoistuminen katon toiselta laidalta. Se onnistui hyvin, enkä edes jättänyt sormiani köyden ja katon väliin.
Sapuskoinnin jälkeen olikin jäljellä enää käytännön koe. Kokeessa piti kiinnittäytyä aseman torniin aikaan 5 minuuttia ja tulla alas köyttä pitkin. Piece of kakku joo, jos olisin yhtään kiinnittänyt eilisissä harkoissa huomiota siihen mihin kiinnityspisteet oli tehty. Vähän siis pelko persiissä kipusin torniin kun en tiennyt hoituuko homma vaiko ei. No ihan kivastihan se kuitenkin lopulta meni, sain aikaiseksi oikeaoppiset kiinnitykset ja pääsin turvallisesti takaisin maan kamaralle.
Mitä sitten jäi käteen? No aika paljon taas uutta oppia, ja ennenkaikkea ymmärrys siitä että yläkroppaan tarvitaan paukkuja aika perkeleesti enemmän jos meinaa noista hommista selvitä. Lisäksi pitäisi päästä harjoittelemaan noita juttuja. Ei se auta mitään jos jaksaa vetää leukoja, kun ei kuitenkaan paukut riitä sitten siellä katolla. Ja todellisessa tilanteessahan selässä on vielä ~20 kg paineilmalaitteet, jotenka kiskottava taakka on aikalailla isompi kuin oma paino.
No mutta, heikkoilu ei suinkaan passaa ja kohta suuntaankin nokan kohti Imatraa jossa minulla on treenit uuden valmentajan kanssa. Päätin ottaa nyt härkää sarvista ja hankin itselleni muutamaksi kuukaudeksi sellaisen arvostetun voimailuun erikoistuneen valkun joka varmasti saa minusta irti sen mikä on irti otettavissa. Eli jos ei nyt lähde niin ei sitten koskaan!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti