maanantai 28. huhtikuuta 2014

Väsymystä ilmassa

Kymmenen päivää h-hetkeen. Paljon ei ole enää tehtävissä, mutta paljon toivoisi tapahtuvan. Mutta väsyttää niin vietävästi...

Ainahan minua väsyttää, en edes muista miltä tuntuu nukkua yö heräämättä vähintään 10+ kertaa yössä. Nyt taas tuntuu että väsymystila on saavuttamassa ihan uusia sfäärejä kun viikonlopusta huolimatta nukuin tänä aamuna pommiinkin (eilen päiväunet ja yöllä n. 9,5h unet). Edelleenkin silmät tahtoisivat painua kiinni, miten ihanalta ajatukselta kuulostaisikaan aamupäiväunet. Uneliaisuus ei suinkaan ole ainoa väsymyksen muoto joka vaivaa. Eilinen rauhallinen lentokenttälenkki sisälsi vain muutamia hölkkäaskelia mutta nekin toinen toistaan raskaamman tuntuisia. Tuntui kun painovoima olisi yhtäkkiä kasvanut puolella. Jalat oli niin kovin tönköt että suunnittelin näyttäväni niille autonvahauskonetta iltasella, mutta enhän minä jaksanut... kun väsytti. Vaikeinta tässä on sulattaa se että nyt ei edes treenit tai elämä muutenkaan ole kovin rankkaa. Viime syksynä oli  yokirjoituksia ja hammasleikkauksesta johtuvaa kipua ja lääkitystä yms. sotkemassa pakkaa. Nyt voi aikalailla keskittyä treenaamiseen vaikka työreissut toki vähän sotkee. Mut ehkä minä tästä vielä piristyn!

Jäljellä on enää yksi kovempi treeni, 4-5*500m/2min noin Cooper vauhtiset vedot jotka käyn juoksemassa keskiviikkona. Nyt tarvittaisiin niitä onnistumisia jotta saisi uskoa ensi viikon Cooperia silmälläpitäen. Muuten luvassa on pelkkää hipsuttelua, eli lyhyehköjä rauhallistahtisia lenkkejä joilla tarkoitus on pitää kroppaa vähän hereillä. 


Edellisen postauksen jälkeen on tullut juoksenneltua:

TO 24.4 PK 5km/31min , sellanen kovin rauhallisena pidetty lenköttely, jätin sit lyhyemmäks kun en onnistunu vauhteja tuon enempää tiputtaa. Loppuun 1,5km kävely

PE 25.4 LEPO, ihan järkky väsymys... ei kyllä olis ollut aikaakaan juosta kun oli menoja

LA 26.4 NK 10*100m 18-21s, ihan perus pinkomiset, ei mitään erityistä mainittavaa. Pari viimeestä oli jo aika kintut väsähtäneenä. Alkulämpät tuntu aika väsyneeltä, jalat on sellaset tönkköset.

SU 27.4 PK, n.7,5km/1h kävelyä ja hölkkää pururadan ympäri. Todella väsynyttä meininkiä...

PS: Turhamaisuudesta saa näemmä kärsiä. Kun viikko sitten otin nämä uudet räpsyttimet, jotka on oikein kivat ja nätit ja kaikkea, niin eipä tullut mieleen että vähän pidemmistä ripsistä saattaa koitua yllättäviä ongelmia uimalaseihin yhdistettynä.. eipä ole ollenkaan kiva tunne kun ripset ottaa kiinni laseihin eikä käytännössä voi pitää silmiä ainakaan auki uidessa. Kaikkea sitä... jos itseluottamus on ensiviikolla kohdillaan sen suhteen että altaaseen asti testissä pääsen, niin otan sakset käteen ja lyhhemmän räpsyjä silläkin uhalla että lopputulos näyttää kamalalta :D

torstai 24. huhtikuuta 2014

Lääkekaapin päivitystä, uudet räpsyttimet ja muuta löpinää

Tänään kävin työterveystohtorilla valittelemassa hengitystieoireita joista tässä keväällä olen saanut kärsiä. Itse veikkaan että katupöly on ollut pahin oireiden aiheuttaja koska oireeton viimepäivinä vähentyneet vaikka siitepölyn määrä ei varmasti ole. Varsinkin nuo kovimmat juoksuvedot on olleet haastavia kun henki ei ole kulkenut kunnolla suorituksen aikana eikä varsinkaan sen jälkeen.

Mitään astmaahan minulla ei varsinaisesti ole, spirometrissa arvot ovat järestään vähintään keskiarvoissa tai reippaasti yli. (Siis helmikuussa vielä, kun ei ollut mitään oireitakaan) Ja PEF tulos paranee Ventolinen avulla vain 5% eli ei mitän astamaviitteitä siinäkään. Mutta niin vaan toi kova urheilu ja jostakin ärsyyntyneet keuhkoröörit ei tykkää toisistaan. Nyt sain sitten reseptin ventolineen ja johonkin montelukast nimiseen lääkkeeseen josta en ole koskaan kuullutkaan, joku astamalääke, varmaan placeboa :D Lisäksi sitten antihistamiineja edelleen. Toivottavasti noista on minun röörien avaajaksi ettei tarvitse sadepäiviä toivoa koko ajan.

Salista on ollut taukoa nyt vissiin pari viikkoa. Hirveä hinku olis jo päästä takaisin raudan pariin! Onneksi tämä tauko kestää korkeintaan sen 2 viikkoa, ja vähemmän jos päätän jättää pääsykokeet väliin.

Cooperia en maanantaina päässyt juoksemaan koska samaan aikaan makasin hoitotuolilla ottamassa
uusia räpsyttimiä. Ekaa kertaa elämässä on nyt ripsenpidennykset ja ne on kyllä tosi kätevät koska ne vähentävät arkiaamuina aamukiireessä meikkaukseen kuluvan ajan 2min -> 0min!!!

Muuten on sitten juoksenneltu seuraavalla lailla:

SU 20.4 PK 8km/46min reippaahkoa hölköttelyä

MA 21.4 LEPO rauhallista kävelyä vain

TI   22.4 VK 3*1000, 4.33, 4.29, ? jotensakki heikkoo ottaen huomioon että juoksin radalla. Koitin himmata vauhtia ekassa vedossa että saisin nousujohteisen "sarjan". Viimesestä en saanut aikaa mutta ei varmasti mikään huippuaika, ehkä 4.35-4.40 vauhtia kellonajasta päätellen. Kokonaisaika siis heikompi kuin edelliskerralla...

KE 23.4 PK 6,4km/62min kävely kävely on miulle paljon raskaampaa kun hölkkä... jaloille siis, polville lähinnä.

Tänään vuorossa rauhallinen hölkkä, koitan pitää vauhdin hitaana, yli 6min/km tahtia siis. Ja huomenna 100m vedot sitten taas. Uimaankin pitäs koittaa taas vaikka viikonloppuna mennä, edelliskerrasta on jo aikaa... ihan liikaa.

Tänään myös luvassa jotain ihan muuta! Eli teatteriin pitkästä aikaa, ja sain kaverinkin houkuteltua matkaan niin ei tarvitse yksin mennä :)

lauantai 19. huhtikuuta 2014

Juoksentelua tiellä, radalla ja maastopaloissa

Ilmeisen kuivakka kevätsää toi siitepölyjen lisäki erään toisenkin inhottavan ilmiön eli maastopalot. Tässä on nyt 3 päivän aikana jo jokaiselle päivälle osunut keskisuuria maastopaloja jotka ovat järestään lähtöisin roskien poltosta. Ilmeisesti ihmiset eivät hahmota oikein että maasto on todella kuivaa vaikka mitään pitkiä lämpöjaksoja ei vielä takana olekkaan. Kuivaa se kuitenkin on, ja siihen lisättynä viimepäivien puuskainen tuuli, niin on hyvinkin todennäköistä että se tuli pääsee sieltä roskanuotiosta karkaamaan. No onneksi toistaiseksi suuremmilta vahingoilta on vältytty ja palamaan on päässyt vain metsää, vaikka talojakin uhkaavia tilanteita on ollut.Sateita ei ole luvassa enkä usko ihmisten asenteidenkaan tässä kovin äkkiä muuttuvan, joten uskallan ennustaa kiireistä kevättä palokunnille.

Säät on suosineet terassieläviä ja kyllähän sitä itsekin nauttii auringosta, vaikka juoksentelun kannalta se sadekeli parantaisikin suoritusta. Viimeisen kirjoituksen jälkeen on taas muutama lenkki vedetty. Reissupäivinä keuhkoissa tuntui pölyt niin paskalta että epäilin ettei lenkeistä enää tule tänäkeväänä yhtään mitään. Mutta yllättävän vähän tässä loppuviikosta on mitään tuntunut. Ehkä sitä vaan on tottunut/turtunut tähän korkeanpaikan leiriin, tai ehkä täällä idässä on parempi ilma kuin PK seudulla ja Kuopiossa.

Seuraavanlaista juoksentelua olen siis suoritellut:

TI 15.4 VK 3*1000 4:24, 4:39, 4:33 Jälleen 5s parannus edellisiin vaikka sunnuntain 100m vedot ehkä vielä hieman jaloissa painoikin. Kaukana ollaan silti vielä cooper tahdista.

KE-TO
Hki-Kuopio-LPR Ei mitää treenejä kun kaikki vapaa-aika meni junassa


PE 18.4 PK 52min/8,5km
elämäni pisin hölkkälenkki (joo, en ole mikään maratoonari tai edes puolikas). Pidempäänkin olisi tälläkertaaa voinut/huvittanut juosta, mutta kun tietenkin oli kiire lähteä jälleen reissuun niin tämä sai tällä kertaa riittää.
 
LA 19.4 NK 9*100m 19-21s/20' 
Olin radalla juoksemassa nii vauhdit oli pikkasen paremmat kuin aikaisemmin. Sykkeet oli hurjat tällä kertaa hurjat (keskisyke 185) johtuen lääkityksestä. No, ainakin ilmaa riitti eikä ahdistanut/pistänyt/väsyttänyt tms. Jälleen mukana kokeilussa myös ruokasooda, joka kyllä hauskasti vie sen maitohappojen aiheuttaman poltteen kokonaan, mutta jotenkin minusta tuntuu ettei siitä varsinaista hyötyä ole kuitenkaan. Ihan samalla lailla ne kintut väsähtää lopulta oli poltetta tai ei.

Tästä taas jatketaan. Maanantaina olis mahdollisuus käydä kokeilemassa Cooperia porukassa ja sen teenkin jos vaan mitenkään osuu aikatauluihin. Olin sopinut jo ripsien laitosta maanantaille, niin naaman retusointi menee tälläkertaa suuren urheilujuhlan edelle jos ne sattuvat samaan aikaan. Oishan se toki ollut kiva käydä sitä cooperiakin fiilistelemässä, ihan vaan jotta sais tuntumaa miltä tuntuu juosta pidempään kovaa. Mitään huippu tulosta en siitä kyllä odottaisi varsinkin kun tänään vasta oon juossut noita vetoja.

tiistai 15. huhtikuuta 2014

Ihana vesisade!

Taitaa olla ensimmäisiä kertoja sitten lapsuuden mato-onki harrastuksen kun meikäläinen oikeasti nauttii vesisateesta. Tai no, itse sade ei toki kovin mukavaa ole, varsinkin kun ilmat ovat vielä näin vilpoisia, mutta henki kulkee paljon paremmin ja se jos mikä on mukavaa!

Keuhkoputkea kutittaa kuitenkin edelleen antihistamiineista ja sateesta huolimatta varsinkin kovien vetojen jälkeen. Jotain siellä putkissa siis on meneillään. Sain varattua työpaikkalääkärille ajan reilu viikon päähän, jos vaikka saisin sieltä jotain apuja, mutta epäilen ettei apu ehdi tähän hätään. Testiin on aikaa 3 viikkoa ja 2 päivää. Osallistuminen on edelleen epävarmaa.

Edellisen päivityksen jälkeen juostut lenkit:



LA 12.4 PK 6km/35min suht reipasta tahtia ja henki kulki!!!! 2 päivää on satanut. Keskisyke oli melkein 10 pykälää alhaisempi kuin aikaisemmilla lenkeillä, varmaan kun mitään sykettä nostavaa douppia ei ollut mukana.

SU 13.4 NK 10*100m 22-24s/20'  alle 3tl ruokasoodaa ja antihistamiini. Pitkästäaikaa "tasapainoinen" juoksu. Ei ottanut juuri keuhkoihin, toki hengästytti. Jalat ei hapottaneet sillä lailla kuin aikasemmin. Toki loppua kohden hyytyi mutta sellaista polttoa ei tullut...  Max syke vain 188.

+ Illemmalla kevyt palauttava köpö, 5km/55min




MA 14.4 PK 6km/40min koitin pitää tosi rauhallisena ja kävelin kaikki ylämäet. Taisi kuitenkin olla hölkkäosuuksien vauhdit liikaa. Tarkoitus oli säästellä kinttuja seuraavan päivän 1000m vetoihin.

Tänään pitäisi siis mennä juoksemaan 1000m vedot. Epäilen että ihan huipusti ei tällä kertaa luista, koska pohkeet on edelleen jumissa eikä edellisten vetojen jälkeen ole ollut tarpeeksi aikaa palautua. Mutta lähden iltapäivällä Helsinkiin ja huomenna Kuopioon, joten kahden päivän pakkolepo on todellisuutta enkä viitsi jättää vetoja perjantaille. No, katsotaan miten se jalka nousee vai nouseeko lainkaan.

torstai 10. huhtikuuta 2014

Kaikki keinot käyttöön

Urheilijat ovat kautta aikain boostanneet maitohappokestävyyttä natriumbikarbonaatin eli ruokasoodan avulla, ja tässä vallitsevassa epätoivon tilassa olen valmis kokeilemaan kaikkea, vaikka se sitten aiheuttaisikin hassunmakuisia röyhtäyksiä.

Minulle ei ollut ihan selvää miten ko. ainetta tulisi nauttia, joten käytin samaa hyväksihavaittua taktiikkaa kun useiden muidenkin lisäravinteiden kanssa, eli lusikallinen jauhoa suuhun ja vettä perään. Hyvin meni alas, eikä makukaan ollut lainkaan karmaiseva kuten olin kuullut. Juoksun jälkeen vielä toinen mittalusikallinen ja sitten uintiharkkoihin. No, määrällisestihän tuota tuli otettua liian vähän mutta tämä nyt olikin lähinnä kokeilu kuinka pahat vatsanväänteet saan aikaiseksi.   No ilmaa ainakin on vatsa täynnä jos ei muuten... En osaa yhtään sanoa oliko tuolla vaikutusta. 3*3000 vedot ovat kuitenkin kehittyneet koko ajan. Tänään aika oli 15s parempi kuin edelliskerralla (josta olikin jo 10 päivää aikaa). Aion jatkaa kokeilua ja mikäli vatsa sietää hörppiä tuota (veteen sekoitettuna!) ennen kovia vetoja.

Edellisen treenipäivityksen jälkeen en ole käynyt puntilla. Jätän sen nyt suosiolla loppuajaksi pois. Muutenkin treenejä sotki taas pitkät työmatkat, kun 3 pv meni Helsingissä ja reissun päätteeksi lauantai edellispostauksessa esitellyssä savusukellusharjoituksessa.

Mutta siis tällaista juNppaa on tullut tehtyä:

MA 31.3 VK2 3*1000 4:44, 4:43, 4:33, ajat vähän parempia kun edellis kerralla, mutta juoksu tuntu paskemmalta. 

+ Puntti joka jäi kesken kun olkapää ei kestänyt penkkiä... tässä vaiheessa päätin etten treenaa enää vaan annan olkapäillekin mahdollisuuden toipua

TI 1.4 PK, 5km/32min
Hyvinnii rauhallista hölköttelyy.






KE-PE työreissu ja LA savusukellus harjoitus


SU 6.4 PK, n 90min/10km kaverin kanssa kävely lentokentälle n. 2km lentokentälle ja rauhallista hölkkää pururadalla lentokentän ympäri. Rauhallisesta tahdosta huolimatta tuntui todella raskaalle...

MA 7.4 NK
, menin laskuissa sekaisin ja juoksin vain 7*100m 21-24s kaksi viimeistä vetoa mentiin jo ihan hapoilla ja niissä ajat yli 23s, muut alle. Jo alkulämmittelyssä tuntui tosi raskaalta ja henki ei tahtonut kulkea. Vedot kuitenkin meni suht ok...


TI 8.4 PK 6km/35min, viimeinen kilsa "täysiä" ja 970m kohdalla totaalinen hyytyminen... (syke 195) (loppuaika 4:54) eli ei kauhiasti hurrata. Jalka kyllä nous hyvin kevyesti, mutta happi ei vaa riittäny.
 
KE 9.4 Lepo, työpaikan tiimimiitti Helsingissä
 
TO 10.4. VK 3*1000m  4:23, 4:34, 4:47 Vedot meni ajallisesti ihan päinvastoin kun piti, mutta yhteistulos on sentäs selkeästi parempi kun edelliskerroilla (15s edellisestä, 26s sitä edellisestä) Viimesessä vedossa pisti kylkeen alusta loppuun. Sykkeet oli kovat, vedoissa kokoajat 190 +-2. Tälläkään kertaa ei jaloissa tuntunut, happi vaan ei riittänyt. Viimeisen vedon ajan pisti kokoajan niin pahasti kylkeen ettei tuon kovenpaa vaan päässyt...

+ UINTI, oletin että on kevyet reenit mutta tehtiinkin paljon lyhyitä vetoja ja useita 100m "rauhallisia" pätkiä jotka minun kroolitekniikalla ei ole kevyitä... Kun oli viimeinen uimakoulupäivä halusin loppuun testata vielä onko 50m aika yhtään parantunut. Olihan siitä 5s lähtenyt, vaikka surkeahan se on vieläkin. Toisen puoliskon totaalihyytymisellä aika oli 48s...

Suurin ongelma (juoksu) treeneissä on se että keuhkoputkea vaan kutittaa ja happi ei kulje. Olenkin jos jonkinmoisia lääkekomboja kokeillut, mutta selkeää "voittajaa" ei vielä ole löytynyt. Ainoa toivo lienee että oireiden aiheuttaja, oli se sitten siitepöly, katupöly tai keuhkopöpö katoaa ennen testipäivää.

Ei tää nyt edelleenkään hyvää lupaa, että parempi vaan opiskella niihin ensihoidon pääsykokeisiin... Mut en luovuta!! (vielä)

maanantai 7. huhtikuuta 2014

Savusukellus-, kattotyöskentely- ja talonpolttoharjoitus

Lauantaina osallistuin EKP:n kouluttajien pitämään yhdistettyyn savusukellus-, kattotyöskentely- ja talonpolttoharjoitukseen. Paikalla oli Lappeenrannan työvuoro, Joutsenon palokunta sekä meidän (Tirilän) VPK.

Päivä oli pitkä ja raskas. Asemalla piti olla aamulla valmiina 8.30 mennessä, talonpolttovarusteet (vanhan kulahtaneet sammutusasut ja valmiiksi sulaneet kypärät) valmiina. Omat vaatteet oli jälleen kerran n. 6 numeroa liian suuret, mutta en ollut moksiskaan. Minut nakitettiin sammutusauton kuskiksi, ja eikuin nokat kohti Mustolaa.

Yleensä noissa talonpoltto/savusukellusharjoituksissa on poltettu sellaisia hataria puutaloja joissa tuuli puhaltaa ulisten läpi rakenteiden, mutta tällä kertaa kyseessä oli tiilitalo jossa mielestäni sakin parhaat lämmöt mitä missään harjoituksissa ikinä, välillä oli oikeasti kuumat paikat. Kun harjoituksen vetäjät jossain vaiheessa saapuivat paikalle pääsi harjoitus alkuun. Ensimmäinen veto suoritettiin tilanteenomaisesti keikkana. Mukana työvuoro ja meidän porukka. Sen jälkeen vuorotellen sukellettiin ja oltiin katolla. Varsinaisessa savusukellusharjoituksessa käytiin sitten pari kerrallaan tutkimassa talo, sammuttamassa alkupalo ja etsimässä potilaat.

Savusukeltajat sisään

Oma sukellus ei mennyt kaikinpuolin ihan nappiin. Olin itse kakkosena ja pari oli kovin nuori ja epävarma ja minulla ei oikein tahtonut riittää pinna siinä touhussa. Siinä tunsi itsensä tosi kädettömäksi kun homma ei tuntunut oikein etenevän toivotulla tavalla. Lopuksi jatkoin vielä uuden parin kanssa ja sukelluksen kestoksi kertyikin 38 min joka on aika kun homma ei ollut pelkkää seisoskelua. Itse en oikein saanut harjoituksesta irti muuta kuin mukavan hien pintaan ja nirhautuneet polvet, ja muistutuksen siitä kuinka sammutusparin keskinäinen luottamus on tärkeää tuossa hommassa. Tähän väliin ruokatauko, ja sitten kattotyöskentelyharjoitus, jossa taas kakkosen roolissa eikä siitä sen enempää. Katto oli loiva joten harjoitus ei ollut kovinkaan haastava.

Katto hommeleita


Tämän jälkeen päästettiin ns. tuli irti. Yhteen huoneeseen kerättiin oikein kunnolla palokuormaa ja seurattiin palokaasujen muodostumista ja palon kehittymistä välillä sammutellen. Tässä vaiheessa viimeistään alkoi olla kuumat paikat ja hyvin huomasi ettei muutamilla lyhyillä suihkauksilla saa mitään aikaiseksi, vaan vettä saa lutrata ihan huolella jos meinaa saada mitään sammumaan. Tämä osa harjoituksesta oli erittäin hyvä ja hyödyllinen. Lopuksi sitten poltettiin koko tönö ympäristöä jäähdytellen.


APP
APP 2













Sääret on vieläkin ihan keltaiset siitä paskavedessä konttailusta vaikka olen käynyt harjoituksen jälkeen 2x saunassa ja hinkannut kinttuja juuriharjalla niin että nahka alkaa olla rikki... Tosi terveellistä varmaan kun tietää miten kaikki syöpävaaralliset yhdisteet siellä sammutusvedessä uiskentelee. Mutta eikai siihen mikään auta..
 

tiistai 1. huhtikuuta 2014

Kutsu kävi

Toissapäivänäköhän se kolahti taas odotetusti luukusta. Pääsykoekutsu pelastusopistoon. Monilla "kisakumppaneilla" on ollut jännät paikat viimeviikkoina kun ovat kutsua odottaneet, toisille posti toi pettymyksen kun pisteet ei riittäneetkään jatkoon. Minun sen sijaan ei tuota tarvinnut jännittää, koska olin tuossa iltalukiossa niin hikari että pisteitä tuli kyllä vaikka lampaiden syötäväksi. Mitään riemukasta hyppelehtimistä ei täällä siis nähty. Pääsykokeet olisi osaltani 8.5, eli aikalailla tässä se 5 viikkoa on aikaa ja thats it.Vieläkään ei juoksukunto vakuuta ja jos ei tonnin vedot ala sujua parikymmentä sekuntia nopeammin niin jäävät pääsykokeet omalta osaltani käymättä.

Oli pääsykokeet tai ei, niin heti seuraava urheilukoitos on 17.5 kun pitäisi käydä tekemässä se jo aikaisemmin paljon parjaamani FireFitin HEVE testi. Siinä tullee nimittäin karu tuomio, eikä minun tarvitse loppuvuonna savusukeltaa. Miksei arvon sisäministeriö voi ymmärtää että  alle 50kg rasvattomalla massalla varustettu ihminen yksinkertaisesti sitä happea niin paljon käytä?!?!

Pääsykoerumba jatkunee sitten kesäkuussa Saimian pääsykokeilla. Hain huvikseni ensihoitoon, tai no tarkoitus oli joka tapauksessa avoimen puolella kursseja suorittaa mutta opintoneuvoja käännytti minut hakemaan joka tapauksessa. Opintoja tuskin aloittaisin vaikka kouluun pääsisinkin, tai ainakin pitää tarkkaan miettiä. Koulu nimittäin kestää n 3,5v eikä niin pitkäksi aikaa mitkään tuet riitä.Siksi olikin tarkitus avoimen puolella opiskella ensin jonkin verran että olis ehkä voinut hetken työn ohessa sitten käydä vielä ihan kouluakin. Mutta käydään nyt pääsykokeet. Tai no.. kutsua ei toki ole tullut, mutta tuskin senkään saapumista täytyy jännittää, ellen sitten ole mokaillut jotakin hakuprosessissa. AnFyn kirja käteen siis ja pänttäämään sydäntä, verenkiertoa, hengitystä ja hermostoa.