Sivut

tiistai 29. toukokuuta 2012

SS: osat 4 & 5

Viikonloppuna kurssia oli aamusta iltapäivään, joten mahdolliset ja mahottomat viikonloppuriennot piti ottaa hyvin rauhallisesti.

Lauantaina oltiin Lappeenrannassa harjoitusalueella, jossa oli kolme rastia. Kaksi lämmintä suhellusta, toinen kontissa jossa lähinnä otettiin vähän lämpöjä, seurattiin alkupalon kehitystä ja jäähdytyksen sekä tuuletuksen vaikutusta. Toinen harjoitus huoneistossa jossa oli pienen alkupalon sammutus ja potilaan pelastaminen. Kolmannella rastilla harjoiteltiin hätäpoistumista köyden avulla. Päivä oli hikinen, mutta ei mitenkään ylitsepääsemättömän  raskas. Hätäpoistumista olisi voinut reenailla enemmänkin, koska ainakaan ensiyrittämällä ei katon reunan ylitys mennyt ihan kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, mutta jospa sitten vaikka seuraavaksi änkeäisin kattotyöskentelyn ja laskeutumisen kurssille niin siellä varmaan on tiedossa tuotakin lystiä lisää.

Lauantai iltana olikin sitten kaverin valmistujaiset. Kaveri suoritti loistavin paperein kaksi tutkintoa, eli Pelastajan ja Palopäällystön AMK -tutkinnot. Juhlissa oli vallan mukavaa siitäkin huolimatta että alkoa ei juuri voinut ottaa ja juhlinta piti katkaista ennenkuin se edes kunnolla ehti alkaa, koska seuraavana aamuna kello oli soimassa n. 6 aikaan. Unta ehdinkin ottaa 5 tuntia ennen seuraavan päivän "loppusotaa".

Sunnuntain loppusota, eli käytännön "koe" tehtiin taas ihan uudenlaisessa ympäristössä Imatralla tehdaskiinteistössä. Vuorossa kaksi erilaista tehtävää. Ensimmäisellä rastilla kierrettiin rata jossa oli mm. kapealla ritilällä ryömimistä ja kemikaalipöntön poistamine kuumasta tilasta. Siitä huolimatta että homma oli ryömimistä lukuunottamatta pelkkää kävelyä taisi se ainakin minulle olla suhteellisen raskasta koska imaisin vartissa ilmapullon lähes tyhjäksi. Toinen tehtävä oli ihmisen pelastiminen huonestosta. Homma oli aikalailla samanlaista kuin normi huoneistopalossa toimiminen, mutta tehdasmiljöö toi hommaan omat haasteensa niin huoneiston muodon kuin lattian korkeuserojen muodossakin. Siinä se sitten oli. Kalut pakkiin ja asemalle todistusten jakoon ja laitteiden huoltoon.

Nyt olen siis, en vielä virallinen savusukeltaja, vaan virallisesti savusukelluskelpoinen. Ja ylpeä sellainen! En itse tunne yhtään naista joka tällähetkellä savusukeltajana toimisi. Onhan meitä varmasti, mutta aika vähän.

Tajusin taas kuinka hemmetisti tätä hommaa rakastankaan!! Ja pelkään ihan tosissaan että mitä jos minusta ei olekkaan oikeaksi palomieheksi? Mitä jos en saavutakkaan riittävää lihaskuntoa? Mitä jos keuhkojen kapasiteetti ei vaan riitä? Mitä jos olen liian VANHA ennenkuin saan lukiopaperit siihen kuosiin että voin edes hakea opistoon? Ajatus saa tosi murheelliseksi, mutta eihän siinä auta kun yrittää vaan parhaansa kaikilla osa-alueilla. Jos ei näillä korteilla ole asiaa jatkoon niin sitten ei vaan voi minkään.

perjantai 25. toukokuuta 2012

SS pt. 3: Quuma sukeltaja

Eilen kävin ensin huitaisemassa kiireellä äidinkielen kokeen ja sen jälkeen painoin nasta laudassa kohti Joutsenoa, ja saavuin harjoitustalolle vain n. 1,5 tuntia myöhässä. Talolla olikin jo täysi tohina käynnissä, hikisiä ja punaisia ukkoja pörräili pihalla ja heti oli selvää että päivän harkat onkin sitten jo taas astetta kovemmat.

Harkoissa oli vuorossa savuisaa sukellusta kahteen asuntoon. Toisessa kämpässä oli savukone ja toisessa kunnon spurgunuotio. Päästiin ensimmäisenä onneksi tekosavuun sukeltamaan. Kämpän pohjapiirros oliki tuttu jo edelliseltä päivältä, joten yllättävän hyvin saatiin homma suoritettua. Edellisellä kerralla huomaamatta jäänyt vessakin löytyi ja saatiin harjoituksen vetäjältä hyvää palautetta meidän toiminnasta. Kaikki paikat tuli tutkittua ja kommunikaatio parin välillä pelasi.

Toinen rasti olikin sitten vähän erilainen, ja myös haastavampi koska kämppä oli ollut tulilla jo hetken aikaa joten fiilis oli sama kuin jos menisi pilkkihaalareissa saunomaan, ja siellä suorittaisi kuntopiiriä. No tämähän on tietysti ihan tuttua kaikille painorajoihin ahtautuville urheille ;) No juu, ei siinä muuta kun kämppään sisään ja tutkimaan. Ihan ensin mentiin jo nolisti vikaan kun ei lähdetty selvästi näkyvää alkupaloa sammuttamaan, johtui kyllä ihan siitä kun tässä on viime päivät painotettu lähinnä asunnon tutkimis tekniikkaa, eikä muistettu mainita sellaista olennaista ja itsestään selvää asiaa kun näkyvän palon sammuttaminen :D No, harjoituksen vetäjän ohjaamana sitten käytiin ruiskaisemassa palo pimeäksi ja jatkettiin huoneiston tutkimista. Kyllä sieltä sitten loppujen lopuksi saatiin potilaskin pihalle, ja koska oltiin viimeinen sukeltava pari jäi meille vielä hommaksi raivata ja sammuttaa kytevät seinät ja ja tuulettaa kämppä. Eipä ilmeisesti ole ollut paikallislehdissä mainintaa että talossa olisi eilisen jälkeen palanut, eli homma varmaankin suoritettiin ihan riittävän hyvin.

Kivaa oli ja harkkoja oli vetämässä yksi uusi kuuma palomies. Ei voi kuin suositella tätä lajia kaikille naisille jotka vain kynnelle kykenee!! ;)

Tänään onkin vapaapäivä savuisasta sukelluksesta, mutta huomenna homma jatkuu ja ei todellakaan helpotu. Lisäksi kuulin eilen että sunnuntain harkat alkavat todellakin jo klo 8, IMATRALLA!! Eli herätys tulee olemaan ihan törkeän aikainen. Joudunkin siis mitä ilmeisemmin skippaamaan kaverini valmistujaiskinkerit. Mikä on ikävää, sillä olin pitkän pohdinnan jälkeen päätynyt antamaan hänelle valmistujaislahjaksi piparia. :D  No, palomiehenä se varmaan saa piparii ihan tarpeeksi muutenkin.. No ehkä minä näpertelen piparit ja teen ihan pika visiitin juhliin kuitenkin.

No niin, vielä viimeise tunnit töitä ja sitten matikan kokeisiin!

torstai 24. toukokuuta 2012

Savusukelluskurssi: Day 2

Eilen oli SS-kurssin toinen päivä. Alkuun teoriapläjäys ja sitten tyhjälle kerrostalolle harjoittelemaan.

Teoriaosuudessa käytiin läpi vaativat savusukellustehtävät joita ovat mm. hallipalot ja savunpoisto. Näistä ensimmäinen oli ihan uutta asiaa minulle. Teoriatunnin aikana ajatukset alkoivat harhailla jo tuleviin harjoitustunteihin. Koska sosiaalinen kanssakäyminen muiden kurssilaisten kanssa tuntui senverran nihkeältä, ja savusukellus on kuitenkin tiivistä parityöskentelyä jossa pariin täytyy voida luottaa 100% osasin jo odottaa aikamoista katastrofia tulevista harkoista. Mietin että pojilla varmaan päässä raksuttaa nyt että toivottavasti en ainakaan TUON kanssa joudu pariksi. en minä tiedä mistä tämäkin ajatus heräsi, en tuollaista tuntemusta ole koskaan omassa palokunnassa herännyt vaan siellä on aina tuntenut itsensä ihan tasa-arvoiseksi. Varmaan vaan oon nyt jotenkin yliherkkä ko oon tämmönen tyttö ja kaikkee.

No käytännön porukka jaettiin kolmelle rastille. Minullekin valikoitui pari, joka toivottavasti ei nyt kamalasti traumatisoitunut. Meidän ryhmän ensimmäisellä harjoiteltiin kiinnittäytymistä hätäpoistumista varten. Vaikka solmuja oli harjoiteltu niin homma oli vähän hakusessa. Lopulta saatiin kuitenkin solmut kohdilleen, tosin siinä vaiheessa olisi kyllä jo katto palanut alta jos kyseessä olisi ollut oikea tilanne. No mutta harjoitusta!

Tämän jälkeen siirryttiin talon kolmanteen kerrokseen jossa oli sokkona suoritettava savusukellusharjoitus. Laitteet niskaan ja pussit päähän ja konttaamaan. Homma meni mielestäni ihan hyvin, huoneisto saatiin tutkittua ja potilas pihalle asunnosta. Parin kanssa kommunikoinnissa oli haasteita koska paineilmalaitteiden kanssa ei kyllä kuule mitä toinen sanoo ellei ole hengittämättä. Sitä täytyy siis selkeästi harjoitella. Lisäksi harjoitus oli minun parini ensimmäinen laatuaan, niin vähän sitten joutui ylimääräisiä ohjeita huutelemaan hänellekin.

Toinen harjoitus osoittautuikin sitten hieman haastavammaksi, joskin vähän eri syystä. Eli vastaavanlainen huoneiston tutkiminen oli siis ideana, mutta niin että näkyvyys oli normaali. Tässä siis piti kuitenkin käyttäytyä kuten kyseessä olisi oikeasti savuinen tila. Vaihdettiin tehtäviä ja kaverini tuli ykköseksi, eli johti tilan tutkimista. Koitimme parhaamme mukaan eläytyä tilanteeseen, mutta hankalaahan se oli. Ensimmäisen huoneen jälkeen tosin saimme kommenttia harjoituksen vetäjältä että menemme kuin hidastetussa elokuvassa ja homman pitäisi olla ripeämpää kun kerran nähdäänkin!! Tässä vaiheessa minulla paloi käpy ihan totaalisesti ja huusin hetken raivoisasti ja runsaasti voimasanoja käyttäen harjoituksen vetäjälle, joka siis oli minulle tuttu omasta palokunnasta. Ihan pöyristyttävää käytöstä kyllä minulta, eikä tosiaan tuollaista auktoriteetin epäarvostusta saisi palokuntahommissa suorittaa. Mutta eipä sille enää mitään voi.. Harjoitus meni siis kaikenkaikkiaan meiltä aikalailla plörinäksi. Ovia availtiin varomattomasti miten sattuu ja komeroita jäi tutkimatta... Osittain menee kyllä parin kokemattomuuden piikkiin. Kuulostaapa ylimieliseltä. Mutta minun rooli tässä sukelluksessa oli senverran pieni että minun piikkiin ei paljon voi laittaa paitsi raivoamisen :D

Näiden kahden kylmän harjoituksen jälkeen hiki oli puskenut läpi väliasun ja sammutusasukin oli sisäpuolelta hiestä märkä. Ja kyseessä oli kylmä sukellus, eli lämpöjä ei kämpissä ollut!! Tähän kun lisätään vielä muutaman sadan celsiuksen notski palamaan huoneen nurkkaan niin voi vaan kuvitella kuinka haastavaksi homma siinä vaiheessa muuttuukaan... Mutta sehän selviää sitten lauantaina ja sunnuntaina. Selvää kuitenkin on jo tässävaiheessa se että lauantaina olevat kaverin valmistujaiskinkerit jäävät osaltaki hyvin lyhyiksi. Krapulassa tai edes väsyneenä ei sunnuntain harjoituksista selviä.

Savusukelluskurssi: Day 1

Käytetänpä työaikaa surutta hyväksi (kun muuta aikaa ei ole...) ja kirjoitan muistiin kurssipäivien.


Day 1:

Toissapäivänä alkoi siis kurssi. Ensimmäinen iltapäivä oli pelkkää teoriaa sekä teoriakoe ennakkomateriaalin pohjalta. No matskuahan en ollut ehtinyt edes vilkaista koska se kolahti postiluukusta edellisenä iltana, mutta eipä tällä kurssilla numeroita anneta enkä usko että tuolla kokeella mitään merkitystä on kurssin hyväksyttyyn suoritukseen. Ensimmäisenä päivänä käytiin läpi perus juttuja. Työturvallisuutta, pelastussukellusohjetta, savusukellustekniikkaa ja huoneistopalon sammutusta. Aikalaila tuttuja juttuja, sillä näitä on omassa palokunnassa treenailtu aika kiitettävän paljon siihen nähden että taitoja ei säkällä koskaan tarvitse käytännössä hyödyntää.

Ei liene mitenkään yllättävää että olin porukan ainoa nainen. Loppuporukka oli aika isolla ikähaitarilla (naamoista päätellen) olevia poikia ympäri lähiseutuja. Kurssin 15 osanottajaa on n. 10 eri palokunnasta, eli hurja hajautus tälläkertaa. Koitin tehdä tuttavuutta tupakkapaikalla röökiä pummimalla (juu joutuu tekemään tällaisia uhrauksia) mutta ei se porukka oikein lämmennyt juttelemaan minulle. Jotenkin on sellainen fiilis että minua vähän pidettiin outona lintuna siellä. Myös kurssin vetäjästä tuli ihan samanlainen fiilis kun minun entisestä pomostani, että ei varmaan paljon naisia kuuntele. Tuntui menevän ihan ohi korvien jos satuin suuni avaamaan. Mutta ei se mitään, tähänhän mää olen jo tottunut enkä niin ota moisesta nokkiini :D

Tosiaan kun teoriapäivä oli kyseessä niin ei tässä mitään tämän kummempaa raportointia ole tarjota.


tiistai 22. toukokuuta 2012

Savusukelluskurssille!

Enpä ole ehtinyt aikoihin päivittelemän blogia!!

Elämässä on tapahtunut paljon. Uusi haastava työ, johon liittyy kovasti kiire kun töitä ja uusia opeteltavia asioita on pilvin pimein. Koulussa viimeistä jaksoa tältä keväältä vedellään ja edessä on muutama koe tällä ja ensi viikolla. Treenaamassa en ole käynyt ainakaan 2 viikkoon, en ehdi, ja kerran viikossa treenaamisesta tulee vain vihaiseksi, päätin siis pitää tauon koska koeviikon jälkeen on taas enemmän kuin piiiitkään aikaan. Olkapää, joka on muuten ihan paskeena edelleenkin, kipeytyy vaan treenitauosta enemmän kun treenaamisesta... joten yöunet on olleet viimeaikoina aikasta tiukassa.


Mutta viis töistä ja koulusta! Tänään alkaa savusukelluskurssi! Sitä onkin jo tovi odoteltu, ensin piti läpäistä fyysisen toimintakyvyn testit ja sitten odotella kurssin järjestämistä. 3 iltaa viikolla, ja viikonloppu menee Joutsenossa, ja ensiviikolla olenkin sitten savusukeltaja. Savusukelluskelpoisia naisia ei tällähetkellä taida ainakaan Lappeenrannassa olla, joten onhan tuo ihan jo saavutus sinänsä. Lisäksi tietysti myös hommat keikoilla monipuolistuu kun on mahdollisuus mennä palavan rakennuksen sisälle tai katolle suorittamaan sammutustehtävää. Vaikka varsinaisia savusukellusta vaativia sammutus- tai pelastustehtäviä meillä onkin harvoin, jos koskaan, niin erilaiset raivaus-, varmistus- ja tuuletustehtävät vaativat usein myös paineilmalaitteisiin sonnustautumista ennen rakennukseen sisälle menoa ovat yleisiä ja näihin nyt siis jatkossa pääsen mukaan.

No mutta. Ei käytetä tämän enempää arvokasta työaikaa. Koitan kirjoitella tänne taas, kun asiaa tulee ja elämässä ehtii jotain muutakin kun käydä töissä ja koulussa.