Sivut

tiistai 30. heinäkuuta 2013

Uimakoulu: osa 1

Töihin on palattu joten intoa blogin päivittämiseen löytyy taas ;D No ei sentään, mutta tänään on laskutuspäivä ja tarvitsen pienen hengähdystauon.

Ajattelin vaihteeksi kirjoittaa jotakin treeniaiheista. Ei niinkään puntista koska se on tosiaan tällä hetkellä hyvin toissijaista ja ylläpitävää. Nyt töiden alettua voi olla että en ehdi edes 2 kertaa viikossa salille. Sen sijaan pinnalla on tällähetkellä juoksu ja uinti, joista valitsen ensimmäiseksi käsittelyyn uinnin joka on minulle ja varmasti monelle muullekin vieraampi laji.

Uinnissa siis tavoitteena on uida lokakuun pääsykokeissa 200m alle 4:45min. Koska juuri ennen uintia juostaan Cooper niin olen pitänyt 4min alitusta treeneissä sellaisena suht varmana rajana jolloin tietää että uintikin menee läpi. Piece of kakku... tai olisi jos olisi yhtään tekniikkaa. Uinnista en ole koskaan innostunut. Yläasteen uinticooperissa taisin uida 50m ja viimeisen 20 vuoden aikana olen ollut altaassa varmaan alle 10krt jossa mukana tämän kesän treenit. Mikään vesipeto en siis todellakaan ole vaikka pinnalla pysynkin (rasvakerroksen vuoksi?).

Uintitreenit aloitin pari viikkoa sitten ja takana on nyt jopa 4 treenit! Tavoitteena on ollut uida 20*50m eli kilsa per kerta. No, kaksi kertaa on tavoitteeseen jo päästykin ja mikä parasta vauhti on parantunut kerta kerralta. Silti 200m uimiseen menee minulla rintauinnilla vielä liki 6 minuuttia eli aivan liian kauan. Tästä syystä ainoa vaihtoehto on opetella vapaauinti eli kansankielellä krooli. Olen saanut paljon vinkkejä opetteluun mm. Pakkotoistolta sekä You Tuben tekniikkavideoista. Mutta totuus on että ei tässä iässä edes välttävää uintitekniikkaa opi ellei altaan laidalla ole asiansa osaavaa opettajaa neuvomassa. Tämän vuoksi olinkin jo keväällä yhteydessä paikalliseen uimaseuraan ja kyselin aikuisten tekniikkakurssin perään. Eilen oli ensimmäinen tapaaminen uimavalmentajan kanssa jossa sain neuvoja kuinka lähteä opettelemaan vapaauinnin perusteita ja elokuussa sitten varsinainen 4 päivän kurssi.

Eiliset harkat lähti ihan perusteista, liukumisesta, vartalon kierrosta, käsien asennosta ja tietysti siitä vaikeimmasta eli hengittämisestä. Tunnin päätteeksi uin jo ennätysmatkani 25m vapaauintia :D (aikaa en kyllä tiedä, enkä välitä) Ihan hirveätä räpiköintiähän se oli, mutta ainakin nyt tiedän mitä ja miten lähteä treenaamaan. Lisäksi katsottiin myös rintauintitekniikkaani ja sain siihenkin vinkkejä. Itse testi tulee varmaan uitua em. yhdistelmällä. Voimaa minulla kuulema riittää hyvin mutta järestään hommaan pitää saada rauhallisuutta ja liukua. Se onkin haastavaa kun oma kroppa jotenkin ajattelee että mitä nopeemmin sen nopeemmin, vaikka todellisuudessa rauhallisella ja liukuvalla rintauinnilla joka itsestäni tuntui lähes paikallaan kellumiselta, vauhti oli yhtä kova kuin 2x enemmän vetoja sisältävällä tyylillä. Helppo arvata kumpi on raskaampaa? Helppoa ei tuo opettelu tule olemaan, mutta en pidä sitä enää mitenkään mahdottomana. Minulla on hyvät lähtökohdat: hyvä lihasvoima yläkropassa ja hyvä kehonhallinta. Nyt enää paljon treeniä, ja toivottavasti esim. kuukauden päästä menee jo 2 altaanmittaa.

Jatkossa varmaan teen niin (joskin päävalmentajahan sen viimeisen sanan sanoo tässäkin asiassa) että treenaan uintiharkkojen alkuun vapaauintitekniikkaa 30-40min jonka jälkeen uin sitten matkaa rintauinnilla. Voi olla ettei kilsa enää taitu koska onpa harvinaisen raskasta tuo vaparitreeni, mutta sen ui mitä jaksaa.

Ylipäänsä uinti vaikuttaa mukavammalta kun odotin. Olen pitänyt sitä vastenmielisenä tähän asti, johtuen juuri siitä että hommaan ei mitään tekniikkaa ole eikä minua kiinnosta "kuntoilu". Mutta nyt kun tuossakin on joku ultimate tavoite ja oikeasti selkeät askeleet joilla tavoitetta kohti mennään niin hommassa on haastetta ja sekös minulle sopii. Tuskin tuosta harrastusta itselleni jää, kuten ei lenkkeilystäkään, mutta aivan varmasti tulee jatkossa uitua useammin kuin kerran 10 vuodessa.

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Lomakuulumiset

Minun lomani lähenee vähitellen loppuaan. Se että blogikin on ollut lomalla kertoo kyllä että nämä viikot ovat ajaneet asiansa. Tietokoneella istuminen ainakaan kirjoittamisen merkeissä ei huvita yhtään. Eilen jouduin pakottamaan itseni kirjaamaan treenit ja rapsan valmentajalle jottei se ihan kuvittele että olen hylännyt treenaamisenkin.

Treenaamista on ollut PALJON. Lomailu on mahdollistanut sen että lenkillä/puntilla/uimassa voi käydä useaan otteeseen päivässä. Toisaalta lomailu on tuonut myös maanantaikrapulan, tiistaikrapulan ja tänään keskiviikkokrapulan. (Ei sentään peräkkäisinä päivinä!!) Joten oman haasteensa treenaamiseen  on sekin tuonut. Yhtään treeniä en ole krapulan vuoksi jättänyt välistä, mutta juoksu on kyllä vaihtunut kävelyyn tai punttitreeniin, kuten varmasti tänäänkin. Onneksi kohta arki taas koittaa. Parin viikon päästä on vielä kesän viimeiset festarit, mutta sen jälkeen saa juhlimiset jäädä loppusyksyksi/talveksi.

Treenipuolella on siis pääasiassa juostu ja uitu. Hölkätyt PK lenkit alkaa sujua aika kivuttomasti, mutta vedot ei. Tuntuu ettei keuhkot ole nyt lainkaan vedossa, huono kunto kai, mutta ehkä se siitä kun vaan treenaa. Uinti on minun murheenkryyni edelleen. Vapari ei suju ja uin ihan suosiolla rintauintia kunnes pääsen uimavalmennukseen toivottavasti pian! Eilen jaksoin jo kilsan pulikoida. Hitto että on tylsää! Luulin että lenkkeily on tylsää kun hölkkää 7 kierrosta samaa pikku lenkkiä, mutta ei se ole mitään verrattuna uimisen tylsyyteen. Ehkä kuitenkin kestän juuri ja juuri koska palkinto on sitten niin hieno.

Painon pudotus on myös sujunut olosuhteisiin nähden oikein hyvin. Noin 4 viikon aikana paino on pudonnut 3 kg vaikka syömiset on todellakin olleet retuperällä. Kaikki syömiset ja juomiset (pl. viime sunnuntain synttärikemuja) olen kuitenkin merkannut kalorilaskuriin, eli tiedän tasan paljonko on tullut vedettyä. Sellaisilla n. 2000 kcal hujakoilla on menty keskimäärin. Paitsi nyt on takana jo useampi 2500+ kcal päivä joka kyllä näkyy myös vaa'alla. Loman jälkeen siistin ruokavalion ja pyrin syömään abt 2300 päiväkalorit tai hieman vähemmän jos liikunnat vähenevät. Tarkoitus siis on tiputtaa paino tuonne 60kg paremmalle puolelle jotta Cooperi helpottuisi. Lihasta varmasti lähtee kun airooppista on paljon, punttia vähän ja safkaa vähän. Mutta en murehdi siitä nyt yhtään, lihakset tulee kyllä äkkiä takaisin sitten kun pääsee taas kunnolla treenaamaan. Sitäpaitsi tykkään kyllä nykyisestä litteästä mahasta, alkaa jopa löytyä vyötärö! Ei varmaan tarvitse nostaa painoa enää takaisin sinne mistä lähdettiin. Siitä läskistä kun ei kamalasti ole hyötyä edes tuolla puntilla.

Eiköhän kuulumiset ole tässä nyt jotakuinkin läpi käyty. Pitää aktivoitua blogin kirjoituksen kanssa taas niin ei tarvitse kaikkea saada mahtumaan yhteen tekstiin.

lauantai 6. heinäkuuta 2013

Saimaa Dreaming...

Lomani alkoi aivan loistavalla tavalla, jonka pyrin ottamaan tavaksi tästedes joka ikinen kesä! Minun "hippikaverit" harrastavat purjehdusta ja viettävät parhaimmillaan koko kesän vetten päällä. Olen jo useamman kesän haaveillut mukaan pääsystä, mutta syystä tai toisesta koskaan ei ole onnistunut. Nyt kuitenkin kerrankin kävi niin että yksi kaveri oli lähdössä poikien matkaan sunnuntaista keskiviikkoon ja niinpä änkesit itseni mukaan, ja kyllä kannatti!! Sunnuntaina ajettiin ensin Savonlinnaan ja sieltä hypättiin h-veneen kyytiin.

Oli aivan loistava reissu ja totaalisen hyvä tapa unohtaa työasiat ja oikeastaan ihan kaikki muukin. Meitä oli 3:n purjeveneen "armada" ja matkalaisia vähän päivästä riippuen 7-9 joista osa oli minulle ihan uusia tuttavuuksia ja osa vanhoja tuttuja. Nukuimme ahtaasti mutta mukavasti veneessä, 2 yötä pienten saarten rantakallioihin kiinnittyneenä ja yhtenä yönä jossakin mökkirannassa jossa olikin sitten kaikenlaista luksusta kuten sauna ja puucee! Sääoloista ehdittiin kokoe kaikki vaihtoehdot peilityynestä auringonpaisteesta ukkosmyrskyyn. Mutta keskimäärin oli loistava purjehduskeli eli puolipilvistä/aurinkoista ja riittävästi tuulta. Saimaan norppia nähtiin ihan riesaksi asti, eli kolme :D I must be blessed, monet vesillä kävijät eivät näe niitä koskaan.

Seuraavassa heikkolaatuinen kuvakollaasi matkalta. Oli niin paljon muuta ettei tuo kännykkäkameralla kuvaaminen oikein ollut ykkösjuttu. Koitin kuitenkin joka "satamasta" ottaa kuvia.

Lähtö Savonlinnasta

Ensimmäinen yöpaikka Oulunsaari



Lämmikettä kapteenille

It's a Norp!


Puumalassa pysähdyttiin vaihtamaan miehistöä

Mökkiranta Syväsaaressa

Chillailua laiturissa

Purjeilla I

Purjeilla II

Kolmas yö: Värrätsaari


Kotimatkalla melkein törmättiin merirosvoihin



PS: vieläkin keinuttaa.