Sivut

sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Quem tem axé?



Kotiuduin pari tuntia sitten neljän päivän Capoeiraleiriltä. Ai hitto että osaskin olla rankkaa ja ihan hetkisen kuluttua tapahtuu täydellinen tipahtaminen.

Treenejä tuli suoritettua aika monta tuntia päivässä. Capoeira treenien lisäksi treenattiin punttia pienellä porukalla pihalla joka ilta 1-2h, välineinä alavinopenkki, 20kg tanko, pikkutanko sekä 2x10kg ja 2x20kg kiekot. Niiden avulla sitten veivattiin tiukkaa kokovartalotreeniä, no... eniten ehkä penkkiä ja hauista, ne kun tuntui olevan treenikavereiden suosiossa :D Eilen oli jo sellainen olo että ei tästä elämää enää tule. Ihan järkyttävä väsymys ja kropan kaikkia lihaksia ja niveliä särki, sellaista hermokipua. Mutta kyllä se siitä taas iltaan mennessä helpotti senverran että pakko se oli taas punttiakin vääntää.

Ruokailujen suhteen minulla oli lupa mennä korkeammilla kaloreilla. Loppupeleissä en kyllä edes laskenut kaloreita, vaan söin ruokaa mitä oli tarjolla ja lisäksi protskuja jauhoista, pähkinöstä, tunasta ja patukoista. Huomenna vielä varmaan paino on normaalia korkeammalla, koska hiilareitahan tuossa on tullut nautittua aikalailla paljon enemmän kuin normisti, mutta uskoisin että loppupeleissä kulutus on ollut niin kova että paino tulee nätisti alaspäin.

Huomenna odottaa paluu taas tutuille kitukaloreille ja muutenkin normi treenirutiinin pariin. Nyt onkin pari viikkoa ollut niinpaljon erityisiä menoja että ei ole "ehjiä" viikkoja ollut joista voisi seurata dietin edistymistä, mutta loppukesä menee kyllä tiukasti kotinurkilla, kotisalilla ja kimpisen purulla.

keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

Nälkä vaivaa

Pohjaton nälkä. Olen tässä illan tuntien aikana jopa syönyt reilusti normaalia enemmän kun päivällä jotenkin aika kului niin nopeasti ettei kaikkea ehtinyt syödä. Tuntuu kuitenkin että mikään ruoka ei riitä taltuttamaan tätä kamalaa näläntunnetta (no, 1600kcal ei nyt niin kamalasti apetta mahdukaan).

Mut nyt on vaan pysyttävä tiukkana! Huomenna alkaa 4:n päivän Capoeiraleiri ja saan syödä isompikalorisen ruokavalion mukaan sunnuntaihin asti koska kulutus on leirillä kova (n. 6h Capoeiraharkkoja päivässä... ja mikäli paikalta löytyy vapaita painoja niin jonkunnäköistä puntinvääntöä myös). Ei siis tartte nälkää nähdä loppuviikolla!

Muutenkin on kiva päästä taas eroon vaa'asta. Se on niin masentava vekotin!!! Tänään taas oli paino noussut kilolla viime viikon alimmasta... Turha toivo siis että paino tälläviikolla liikahtaisi yhtään alaspäin. Blaah... Onhan kisoihin vielä vähän aikaa, mutta olispa mukava jos alkas jo vähitellen kiristyä muutkin kuin hermot.

Koska kuntokuvia ei ole vieläkään tarjota niin liitän tähän piristykseksi pari reissukuvaa tallinnasta sekä Puumalasta 3xnimppari + 1xsynttäripöydästä (ja joo, maistoin kakkua pienen nokareen...)



tiistai 26. heinäkuuta 2011

Varikko + keikka = väsymys

Huh huh. Osaapa sitä ihminen olla puhki ja väsynyt! Pistää miettimään että näinköhän minusta sittenkään olisi palomieheksi... Olen jo 5h "työpäivän" jälkeen ihan puhki, siinä missä palomiesten työvuorot kuitenkin kestää 24h.

Meillä oli siis aamulla 2h varikkovalmius joka meni leppoisasti asemalla erilaisia huoltohommia tehden. Lähtösumpit oli pannussa ja yksi letku laittamatta kehokkoon kun saatiin häly rakennuspaloon ihan nurkan taakse. Aikasta kiire tuli laittaa laitteet niskaan kun oltiin kohteessa varmaan alle minuutissa hälytyksestä :D Paikalla kärysi puru sellaisesessa siilossa, paljon savua mutta ei juurikaan liekkejä. Homma saatiin sammutettua ja raivattua abt. tunnissa. Mutta kyllä otti koville ja hiki virtasi... sykemittari olis ollut rok. Luultavasati jossain 180 kieppeillä heilui suunnilleen kokoajan. Siihen päälle sitten vielä laitteiden pesut ja huollot sekä asemalla keskenjääneet hommat. Niin ja ne kahvit jotka oli jo ehtineet "vähän" painua.
 
Noniin, nyt siis kotona täysin velttona ja voimattomana... ei toivoakaan että vielä jaksaisi 3/4 vuorokautta painaa duunia. Vaikka eihän ne työvuorolaisten hommat niin raskaalta näytä, siellä ne nytkin pihalla seisoskeli teepaidoissa kun me veparit häsättiin ja hikoiltiin. Mut kyllähän niillekin sukelluskeikkoja yms. raskaita hommia tulee välillä useita päivässä. Että hattua täytyy nostaa.

Nyt ryömin sängynpohjalle ja koitan nukkua pienet nokoset että jaksan illalla mennä salille. Aerobiset on varmaan tältä päivältä suoritettu. Ne oli rappusintervalleja täysissä savusukelluslaitteissa tänään :D Ulkona jyrisee ukkonen, toivottavasti ei ihan heti uutta keikkaa pukkaa.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Noniin.. muutama minuutti tuon kirjoituksen jälkeen ukkonen painoi kunnolla päälle. Lähtö tuli automaattihälylle, ja loppujen lopuksi iltapäivä menikin paikallisia liiketiloja kuivatellessa kun vesi oli tulvinut sadevesikaivoista niihin sisälle.Siinä lastan kanssa kiinteistöhuollon ukkojen kanssa heiluessa tuli kyllä vähän sellanen fiilis että ei tää nyt kyllä mene ihan oikein että kauppiaat käyttää ilmaista työvoimaa vesivahinkojen siivoiluun... Mut semmosta se välillä on.

Jospa nyt sitä lepiä sitten. Treenaamaan en taida enää tänään lähteä.

maanantai 25. heinäkuuta 2011

Ei sanonut selkä riksrakspoks

Voi tätä lomalaisen rytmiä, kuinkahan onnistuu töihinpaluu parin viikon päästä.

Kello oli herättämässä 10 aikaan että ehtisin treenaamaan ennen hierojaa. Väsymys kuitenkin voitti ja lätkäisin kellon pois hälyttämästä. Heräilin sittän 1,5h myöhemmin ja vetelin äkkiä aamupalat/kahvit ja buusterit ja fillaroin salille tekemään jalkatreeniä. Hyvin ehdin, tosin jätin yhden vatsalihasliikkeen tekemättä... kuittailen sen sitten huomenna.

Minulla oli selän pehmittely ja fysio joka koitti paukutella lukkoja auki. Mitään ei kuitenkaan paukkunut... ehkä niitä ei sitten olekaan vaan selkä on muuten vaan umpijumissa. Oireet on kyllä ihan vanhat tutut fasettilukko-oireet, mut tierä häntä... Täytyy nyt vaan koittaa venytellä selkää ja tehdä liikkuvuusharjoituksia, jospa se tuskainen jäykkyys vähitellen katoaisi.Täytyy kohtapuoleen käydä poseerauksia läpi ja fiilistellä onko selkä yhtään paremman oloinen.

Iltasella on taas vuorossa VPK harkat. Kiva päästä taas kun ei ole pariin viikkoon päässyt. Huomenna onkin aikainen herätys koska pitää olla heti aamusta paloasemalla varikkovalmiudessa. Jospa sitä vaikka pääsis keikellakin huomenna... enpä oo hetkeen ollut.

Jyväskylän kisoihin on vajaa 7 viikkoa!! Vähän jänskättää :D

sunnuntai 24. heinäkuuta 2011

Ihanata!

Eilinen 1600kcal kärvistely huipentui siihen että iltapalan n. 10:ltä syötyäni valvoin yli aamu neljään kun en koskaan osaa nukahtaa jos mies on "radalla" ennenkuin se tulee kotiin. Nälkä siis oli siinä aamuyön pikkutunneilla jo aivan järkky, mutta tiesin että tänään saa syödä PALJON niin se auttoi jaksamaan.

Nukuinkin vissiin 11 asti ja herättyäni huomasin että muutaman päivän vaivannut turvotus on poissa ja tilalla litteä massu sekä vatsapalikoiden häivähdys. Vaaka näyttikin yllätykseksi 60,4kg, eli viikon saldoksi tulikin pudotusta melkein kilo.

Hyvällä mielin siis hiilaripäivän pariin. Syödä saa tänään siis ihan urakalla taasa että ehtii saada 2600kcal täyteen ennen iltaa. Mutta hyvin tuntuu uppoavan, ja nälkä kasvaa vaan syödessä.

Lueskelin tuossa ystäväni I:n blogia jossa oli aika osuvaa juttua taas kisadieettiläisten fiiliksistä. Minäkin kokoajan murehdin ehdinkö kuntoon kun ekoihin kisoihin on enää 9 viikkoa aikaa. Vertailen kuntoani omiin kuviini edelliseltä kisadietiltä, sekä muiden kuviin... Ihan turhaa ja pöhköä touhua! Pitäisi tosiaan osata ottaa vain päivä kerrallaan ja katsoa sitten kisapäivänä mikä on kunto. Varsinkin kun tässä leikissä on kuitenkin valmentaja apuna, niin on ihan turha kamalasti itse koittaa kytätä ja analysoida homman etenemistä.

Koitan nyt ottaa päivän kerrallaan. Enkä murehtia etukäteen edes sitä kuinka kauan pystyn ottamaan päivän kerrallaan ;)

lauantai 23. heinäkuuta 2011

HIIT 8

Sain mieheltä synttärilahjaksi oman ihanan Garmin  Forerunner :in, joten enää ei ole syytä vältellä HIIT:iä niinkuin olen tehnyt tässä viimeisen 2kk. Kävin siis heittämässä kevyehkön HIIT 8:n kävelemällä vetojen välit. Jalat oli tosi tukkoiset eilisistä junpista ja Cooperista, tässä aamulenkin statit:


kesto: 41min
matka: 4.21 km
kulutus 224kcal:
keskisyke: 133
max syke: 178

Kuten näkyy, edes vedoissa ei päästy eilisen cooperin keskisykkeeseen joka oli YLI 90!!

perjantai 22. heinäkuuta 2011

Hellepäivän Cooper

Kävinpä rykäisemässä Crossfit Lappeenrannan järjestämässä Cooperin juoksussa tulokseksi 2485m. Parannusta edelliseen epäviralliseen tulokseen tuli n. 50m. Jotenkin olisin odottanut hieman parempaa tulosta, mutta ehkäpä tuo oli olosuhteisiin (dieetti, lähes +30 helle, takareisitreeni aiemmin päivällä) nähden ihan tyydyttävä tulos. Mutta tavoite 2800m tuntuu kyllä aika mahdottomalta... Mutta ehkä joskus, jos vähän treenaa.

Aivan kamalaa touhuahan tuo oli. Kuolema meinasi tulla. Tai ehkä tulikin.

torstai 21. heinäkuuta 2011

Turhanpäiväistä ylianalysointia

Hiphei.

Lyhykäinen blogipäivitys. Kirjoittelen huomenna.. tai joskus.. pidempää sepostusta viimepäivien tapahtumista. Mutta nyt äärimmäisen väsyneenä kirjoitan ylös muutaman sanan kroppani toiminnasta.Tämä on tosin vähän typerää kirjoittaa julkista päiväkirjaa.. mutta toisaalta muutkin, varsinkin blogia lukevat kisaavat tyttöset tietävät tarkkaan mistä puhun ja omat kokemukset ovat enemmäin kuin tervetulleita, koska koitan oppia ymmärtämään kehoni toimintaa ja tunnistamaan ja välttämään ne sudenkuopat joilla kisakunnon onnistuu pilaamaan joko jo dietillä tai sitten viimeistelyissä.

Eilen olin valmentajan kanssa treenaamassa, ja peilikuva ei ollut katastrofaalinen, reisien lohkot alkoi erottua kivasti ja vatsatkin jotenkuten, vaikka kunto ei minusta mitenkään rapein ollutkaan.Tänään taas olin pieni ja sileä ja lihaton ja löysä. Erottuvuus oli ihan nollissa. Lohtua tetysti toi se että eihän se kunto ota takapakkia 1,5 vuorokaudessa, varsinkaan kun ei ole mitään mätetty. Päinvastoin, liian vähillä sapuskoilla meni mökkireissun reissun vuoksi 2vrk. Mutta se on pelottavaa miten pienestä se on kiinni. Jos kropan saa nesteiseksi ja pieneksi dieetillä niin kyllä sen saa nesteiseksi  ja pieneksi kisoissakin. Pitäisi siis tietää mitä meni väärin?

No helle tietysti? Sehän kerää netettä kroppaan. Olen mättänyt sapuskaa koko illan koska en ehtinyt päivällä syödä tarpeeksi. Hyppäsin huvikseni puntarille oletuksena että mättö + turvotus on tuonut vähintään 2-3kg lisää alimpaan painoon. Mutta paino olikin lähes sama kuin eilen aamulla (+200g). Tästä siis päättelin että lihaksissa EI ole painetta eikä nestettä yhtään, koska ihon alla sitä selvästi on mutta paino ei ole korkeampi. Tähän loppuikin mun päättelykyky... Mutta jatkan raportointia kun tilassa & olosuhteissa tapahtuu muutoksia, kyllä mää vielä ylianalysoin tämän kehoni kuntoon :D

keskiviikko 20. heinäkuuta 2011

Paluu arkeen

Melkein ihana olla kotona.

Tallinna oli kiva, mutta kävely oli rankkaa ja kylä oli (taas kerran) nähty jo muutamassa tunnissa. Ei se miusta mikään ostosparatiisi ole, vähän kun Helsinki mutta tuhnuisempi ja tylsempi. Mut lomareissu on lomareissu!! Koitin kovasti shoppailla mutta rahaa en saanut menemään yhtään kun en löytänyt MITÄÄN ostamisen arvoista.

Kotona odotti yllätys. Äiti oli kävellyt omilla avaimillaan sisälle ja siivonnut olkkarin, keittiön ja kylppärit. Hyvää hyvyyttään ja varmaan ajatellen huomisia syntymäpäiviäni. Mutta minä puren hammasta ja pohdin onko tuollaiselle luvattomalle tunkeutumiselle joku rikosnimike. Laatikoita ja kaappeja on pengottu, tavaroita siirrelty ja viety (roskikseen?) ja  mun työpaikalta salaa viikonloppuna ryöväämät vanhat eteläsaimaatkin oli viety, ne jotka hain jotta saan tehdä biojätepusseja. Tulee ihan mieleen se törkeä murtovaras minun lapsuuden kodista, joka löytyi keskellä yötä meidän olkkarista katsomasta telkkaria. Äiti sai sen häädettyä vaikka se kivenkovaan väitti että hänet oli kutsuttu lapsia vahtimaan, kertoi kyllä ystävällisesti oikean nimensäkin. Vasta aamulla selvisi että kämppä oli ehditty tyhjentää arvoesineistä ja jääkaappi ruuasta. Tämä naispuolinen puolihullu päätyi kyllä oikeuden eteen. Ehkä mun äiti maniassaan menee joskus vahingossa väärään asuntoon...

Ahdistaa ja vituttaa. Lisäksi tänään pitäisi lähteä yöksi äidin vuokraamalle mökille Puumalaan, enkä tahtoisi aiheuttaa mitään kohtausta siellä sen ystävien edessä. Mutta jotain tolkkuahan tuohon akkaan pitäisi saada.

No mutta. Tallinnan reissulla ei siis jumpattu. Ja loppujenlopuksi en myöskään laskenut syömisiä. Ajattelin laskea jälkikäteen, mutten viitsi. Oli aika tuskaa olla treenaamatta. Mieli teki kokoajan vaikka punnertaa, mutta pysyin tiukkana :D Koitin venytellä, mutta selkä ei ole kovin yhteistyökykyinen. Maanantaina olis taas hieroja, mutta ei se mitään auta. Taidan hierotuttaa jalat ja varata ajan fysiolle että saan selän lukot auki. Siitä se sitten taas lähtee!!

Nyt lähden salille kokeilemaan mitenkä se olkapää/rinta treeni sujuu kun o saanut "lepäillä" muutaman päivän. Adios!!

lauantai 16. heinäkuuta 2011

Noniin, nyt

Noniin, nyt pikainen valitus ennenkuin mieli muuttuu. Jotta jää kirjoihin ja kansiin nämäkin fiilikset.

Kuluneen viikon keskikalorit on olleet abt. 1700kcal ja nälkä on ollut armoton. Tämä päivä on vielä kärvisteltävä ja sunnuntaina on taas korkeat kalorit. Mutta sama laulu alkaa ensiviikolla ja suoraansanoen pelottaa mitä tästä tulee... Punttitreenit kulkee edelleen hemmetin hyvin, nälkä ja väsymys on siis oletettavasti vain korvien välissä. Aerobiset, varsinkin intervallit sensijaan tuntuu ihan ylitsäpääsemättömän vaikealta, ja tällä viikolla onkin varmaan kulutus niiden muodossa ollut pienempää kuin aiemmin. Täytyisi vaan jostain löytää sitä sisua millä painaa. Tai jos vaan tekisin punttia aerobisten sijaan? :D

Eilen illalla nälkä vaivasi niin kovasti että en saanut millään unta. Lopulta pitä antaa periksi ja mennä kaivamaan jääkaapista porkkana jota sitten huolellisesti pureksin, ja nälkä lähti... noin vartiksi. Aloin ajatella että eihän kalorit edes ole kovin alhaalla, että mikä kumma tämän nälän aiheuttaa. Ja tajusin että koska mulla on rasvan määrä kovin iso (pitäisi olla ~90, mutta menee ehkä ~70), eli pahimmassa tapauksessa puolet päivän kaloreista tulisi öljystä tai pähkinöistä, niin eihän siellä vatsassa oikeasti ole mitään. Ja tästä nälkä, vaikka energiaa itseasiassa olisikin. En ole kysynyt valmentajalta miksi rasvaa on niin paljon, onhan sille varmasti joku järkevä selitys, mutta ehkä sitä voisi muutaman viikon olla vähän matalimmillakin. Tai sitten tosiaan rehellisesti ketoosissa.

Huomenna kuitenkin lähdetään Tallinnaan ja jätän muutamaksi päiväksi ruokien  ja itseni puntaroinnin. Syön kyllä ruokavalion mukaisesti mutta soveltaen ja stressaaatta. Katsotaan olenko ensiviikolle turvonnut syöttöporsaaksi. Tuskin! Treenatakaan ei tarvitse, mutta venytellä täytyy. Ja vaparimusan otan varmasti nappeihin mukaan niin voin sitäkin harjoitella hotellihuoneessa.

Nyt aamulenkille. Intervallit ei houkuta kyllä yhtään, mutta vissiin se on niitä tehtävä.

torstai 14. heinäkuuta 2011

Laidasta laitaan

Eilen jäi kesken blogipostaus jonka aiheena oli jatkuva nälkä. Tänään meinasin viimeistellä viestin ja julkaista sen, mutta en voi koska fiilis on taas ihan eri.

Nälkä kyllä on kieltämättä tullut tutuksi tällä viikolla, mutta siitä huolimatta ainakin puntti on luistanut melkeinpä paremmin kuin aikoihin. Painokin on taas tippunut kivasti viimeviikon takapakin jälkeen. Kroppa näköjään tottui senverran nopeasti mataliin kaloreihin että "normaaleilla" paino nousi. Voi rähmä!! :( Oletettavasti saan siis kärvistellä näillä matalammilla loppudieetin.

Viikonloppuna aloiteltiin valmentajan kanssa vaparia, jota olen treenannut ahkerasti. Viimeeksi tänään olin tunnin harjoittelemassa poseerauksia ja vapaaohjelmaa. Ohjelma on teemaltaan sellainen että se vaatii reilusti pilkettä silmäkulmaan ja rohkeaa esiintymistä. Se onkin varmaan se hankalin osuus. Yksin harjoitellessa esiintyminen on vapautuneempaa, mutta tänäänkin huomasin että valmentajan astuttua saliin muuttui tekemiseni varovaiseksi ja vaisuksi. Täytyy siis treenata paljon yleisön edessä jotta saa rokeutta. Täytynee nykiä meidän salikarjuja sinne aina katsomaan sarjojen välissä mun keikistelyä :D

Huomenna aamulla painun taas salille ja jalkatreenin päälle tehdään se vapari loppuun. Sunnuntaina olisikin lähtö Tallinnaan josta kotiudutaan tiistaina. Meinasin huomenna neuvotella valmentajan kanssa josko saisin ottaa reissun ihan loman kannalta, eikä tarttisi etsiä kuntosalia paikanpäältä. Laivamatkathan voin kirmata edestakaisin käytäviä ja saada aerobiset näin kuitattua :P

tiistai 12. heinäkuuta 2011

Aamuaerobiseksi jotain ihan muuta

Tänään kävin aamulenkillä, vaikka eilisen matalakalorisen päivän jälkeen epäilin tuleeko siitä mitään.
Intervallien sijaan päätin kokeilla seksikästä crossfit tyyppistä rypistystä kehonpainolla. Olin eilen tsekannut tämän videon josta siis en juurikaan ottanut mallia vaan tein reilusti kevyemmän treenin. Punnerrukset jätin kokonaan pois koska tänään on rintatreeni joten tein:

10x 3 leukaa
10x 15 kyykkyä
2 km hölkkä

Alku ja loppukävelyyineen hommassa meni aika tarkalleen 30min.

Tänään on siis ohjelmassa rintatreeni ja vaparin harjoittelua. Vaparia on saatu tehtyä puolet eli n. 30 sec ja loppuviikosta tehdään loppuun. Kyllä senkin harjoittelu ihan "treenistä" käy, sekä muukin asentoharjoittelu, ainakin hiki virtaa...

Ainiin, varasin justiinsa Tallinnasta hotskun päiville 17-19.7 ja matkat pitäisi vielä ostaa jostakin. Täytynee myös selvittääjoku paikallinen kuntosali, eihän sitä nyt voi olla montaa päivää treenaamatta. Syömisetkin täytyy jotenkin ratkaista, täytyy kysellä valkulta ehdotuksia kun loppuviikosta nähdään. Jotenkin ois kiva kun ei tarttis kauheasti stressata vaan vois keskittyä lomailuun. No, eiköhän se siitä.

sunnuntai 10. heinäkuuta 2011

"Kännipostaus"

Tulinpa juuri baarista.

Kivaa oli ja olishan tuolla viihtynyt pidempäänkin, mutta muut seurueet, siis molemmat joissa iltaani ehdin viettää, lähtivät jatkamaan iltaa diskoteekkiin joka ei ole oikein minun juttu. Toisaalta huomenna on valkun kanssa treenit ja vaparin aloitus, että onhan se hyvä olla pirteänä siellä sitten, mikäli tässä saa unta ylipäänsä.

Minua ei ollenkaan haittaa olla vissylinjalla baarissa. Korkeintaan häiritsee se kaverien ainainen jankutus: "Eikö toi oo kauheeta olla kesällä tollasella dieetillä, kyllä sulla täytyy olla e kamalan hyvä itsekuri että pystyt tuohon!!" onneksi ne on jo luopuneet edellisestä sloganista: "Etkö voi ottaa edes yhtä?!?"

Ensinnäkin, voisinhan minä hyvinkin ottaa yhden. Vaikka kaksi. Perhana, voisin vaikka vetää perseet eikä se vaikuttaisi lopputulokseen millään tavalla. Mutta ei tee mieli, eikä siis tee tiukkaakaan. Ei minulla ole mitenkään erityisen hyvä itsekuri, päinvastoin. Jos siis tämä dieettaaminen sellaista vaatisi niin en varmaan tähän ryhtyisi. Jos siis päivittäinen elämä olisi taistelua ja tunnetta että joudun tässä nyt kamalasti tekemään uhrauksia. Mut ei minulla tee mieli alkoa eikä herkkuja. Toki satunnaisesti, mutta pääsääntöisesti tämä dieetti on edennyt ilman turhaa hampaiden kiristystä. Varmaan osaltani siksi että annan itselleni luvan retkahtaa jos oikein pahalta tuntuu, vielä ei ole tuntunut ja mikäli yhtään itseäni tunnen niin ei tunnukaan.

Päihtyneitä tuntemattomia oli kiva tarkastella vesilasin takaa. Läheisemmät ystävät ehkä vähän ärsyttää mutta etäämpää on ihan kiva tarkastella ihmisten menoa. Ainut että känniset (miehet) tuntuvat tulkitsevan kehonkieltäni vähän väärin kun en retkota tuoppiini nojaten silmät harhaillen vaan tarkastelen ihmisiä. Vähän jouduinkin sitten suorittamaan suoranaista ingnoorausta, koska oon todella huono sanomaan ihmisille että ei nyt kiinnosta jutella.

Ettei tämä nyt kuulostaisi liian hyveelliseltä, niin täytyy sanoa että syksyllä kyllä VEDÄN PERSEET. Sitten saavat pällistellä minua huvittuen tai paheksuen kaikki he joita olen itse huvittuneena katsellut.

Tällaista siis tälläkertaa. Muutama pähkinä nassuun, sotamaalausten pesuun ja unille.

torstai 7. heinäkuuta 2011

Riisi ja maksa

Minun maksapalat ei vielä oikein erotu ihran alta.

Tänään harjoiteltiin poseerauksia kaverin kanssa ja otettiin niistä kuvia ja vimeota. Koska blogini on niin über salainen (eli harva tänne eksyy ihmettelemään) niin uskallanpa laittaa hupaisan poseerausharjoitteluvideoni tänne kaikkien teidän 6:n lukijan riemuksi.

Asentoharjoitukseni ovat tosiaan vasta siinä vaiheessa että koitan muistella mitä lihasta missäkin asennossa piti jännittää ja mitä jäsentä vääntää mihinkin suuntaan. Näinollen kaikki asentojen pitämisestä niihin siirtymiseen oln vielä varsin retuperällä eikä kroppaa varsinkaan jaksa pitää "läjässä" kokoaikaa. Mutta kyllä se vielä tästä :P

Kuvan laatu on huono koska kamera oli vanha, ja jouduin vielä haxoroimaan Movie Makeriä että se säilyttäisi kuvasuhteen edes jotenkuten hyvänä, kun pätkä oli siis kuvattu 90 astetta vinossa.

Nauttikaa :D