Ihanata!

Eilinen 1600kcal kärvistely huipentui siihen että iltapalan n. 10:ltä syötyäni valvoin yli aamu neljään kun en koskaan osaa nukahtaa jos mies on "radalla" ennenkuin se tulee kotiin. Nälkä siis oli siinä aamuyön pikkutunneilla jo aivan järkky, mutta tiesin että tänään saa syödä PALJON niin se auttoi jaksamaan.

Nukuinkin vissiin 11 asti ja herättyäni huomasin että muutaman päivän vaivannut turvotus on poissa ja tilalla litteä massu sekä vatsapalikoiden häivähdys. Vaaka näyttikin yllätykseksi 60,4kg, eli viikon saldoksi tulikin pudotusta melkein kilo.

Hyvällä mielin siis hiilaripäivän pariin. Syödä saa tänään siis ihan urakalla taasa että ehtii saada 2600kcal täyteen ennen iltaa. Mutta hyvin tuntuu uppoavan, ja nälkä kasvaa vaan syödessä.

Lueskelin tuossa ystäväni I:n blogia jossa oli aika osuvaa juttua taas kisadieettiläisten fiiliksistä. Minäkin kokoajan murehdin ehdinkö kuntoon kun ekoihin kisoihin on enää 9 viikkoa aikaa. Vertailen kuntoani omiin kuviini edelliseltä kisadietiltä, sekä muiden kuviin... Ihan turhaa ja pöhköä touhua! Pitäisi tosiaan osata ottaa vain päivä kerrallaan ja katsoa sitten kisapäivänä mikä on kunto. Varsinkin kun tässä leikissä on kuitenkin valmentaja apuna, niin on ihan turha kamalasti itse koittaa kytätä ja analysoida homman etenemistä.

Koitan nyt ottaa päivän kerrallaan. Enkä murehtia etukäteen edes sitä kuinka kauan pystyn ottamaan päivän kerrallaan ;)