Eilen oli SS-kurssin toinen päivä. Alkuun teoriapläjäys ja sitten tyhjälle kerrostalolle harjoittelemaan.
Teoriaosuudessa käytiin läpi vaativat savusukellustehtävät joita ovat mm. hallipalot ja savunpoisto. Näistä ensimmäinen oli ihan uutta asiaa minulle. Teoriatunnin aikana ajatukset alkoivat harhailla jo tuleviin harjoitustunteihin. Koska sosiaalinen kanssakäyminen muiden kurssilaisten kanssa tuntui senverran nihkeältä, ja savusukellus on kuitenkin tiivistä parityöskentelyä jossa pariin täytyy voida luottaa 100% osasin jo odottaa aikamoista katastrofia tulevista harkoista. Mietin että pojilla varmaan päässä raksuttaa nyt että toivottavasti en ainakaan TUON kanssa joudu pariksi. en minä tiedä mistä tämäkin ajatus heräsi, en tuollaista tuntemusta ole koskaan omassa palokunnassa herännyt vaan siellä on aina tuntenut itsensä ihan tasa-arvoiseksi. Varmaan vaan oon nyt jotenkin yliherkkä ko oon tämmönen tyttö ja kaikkee.
No käytännön porukka jaettiin kolmelle rastille. Minullekin valikoitui pari, joka toivottavasti ei nyt kamalasti traumatisoitunut. Meidän ryhmän ensimmäisellä harjoiteltiin kiinnittäytymistä hätäpoistumista varten. Vaikka solmuja oli harjoiteltu niin homma oli vähän hakusessa. Lopulta saatiin kuitenkin solmut kohdilleen, tosin siinä vaiheessa olisi kyllä jo katto palanut alta jos kyseessä olisi ollut oikea tilanne. No mutta harjoitusta!
Tämän jälkeen siirryttiin talon kolmanteen kerrokseen jossa oli sokkona suoritettava savusukellusharjoitus. Laitteet niskaan ja pussit päähän ja konttaamaan. Homma meni mielestäni ihan hyvin, huoneisto saatiin tutkittua ja potilas pihalle asunnosta. Parin kanssa kommunikoinnissa oli haasteita koska paineilmalaitteiden kanssa ei kyllä kuule mitä toinen sanoo ellei ole hengittämättä. Sitä täytyy siis selkeästi harjoitella. Lisäksi harjoitus oli minun parini ensimmäinen laatuaan, niin vähän sitten joutui ylimääräisiä ohjeita huutelemaan hänellekin.
Toinen harjoitus osoittautuikin sitten hieman haastavammaksi, joskin vähän eri syystä. Eli vastaavanlainen huoneiston tutkiminen oli siis ideana, mutta niin että näkyvyys oli normaali. Tässä siis piti kuitenkin käyttäytyä kuten kyseessä olisi oikeasti savuinen tila. Vaihdettiin tehtäviä ja kaverini tuli ykköseksi, eli johti tilan tutkimista. Koitimme parhaamme mukaan eläytyä tilanteeseen, mutta hankalaahan se oli. Ensimmäisen huoneen jälkeen tosin saimme kommenttia harjoituksen vetäjältä että menemme kuin hidastetussa elokuvassa ja homman pitäisi olla ripeämpää kun kerran nähdäänkin!! Tässä vaiheessa minulla paloi käpy ihan totaalisesti ja huusin hetken raivoisasti ja runsaasti voimasanoja käyttäen harjoituksen vetäjälle, joka siis oli minulle tuttu omasta palokunnasta. Ihan pöyristyttävää käytöstä kyllä minulta, eikä tosiaan tuollaista auktoriteetin epäarvostusta saisi palokuntahommissa suorittaa. Mutta eipä sille enää mitään voi.. Harjoitus meni siis kaikenkaikkiaan meiltä aikalailla plörinäksi. Ovia availtiin varomattomasti miten sattuu ja komeroita jäi tutkimatta... Osittain menee kyllä parin kokemattomuuden piikkiin. Kuulostaapa ylimieliseltä. Mutta minun rooli tässä sukelluksessa oli senverran pieni että minun piikkiin ei paljon voi laittaa paitsi raivoamisen :D
Näiden kahden kylmän harjoituksen jälkeen hiki oli puskenut läpi väliasun ja sammutusasukin oli sisäpuolelta hiestä märkä. Ja kyseessä oli kylmä sukellus, eli lämpöjä ei kämpissä ollut!! Tähän kun lisätään vielä muutaman sadan celsiuksen notski palamaan huoneen nurkkaan niin voi vaan kuvitella kuinka haastavaksi homma siinä vaiheessa muuttuukaan... Mutta sehän selviää sitten lauantaina ja sunnuntaina. Selvää kuitenkin on jo tässävaiheessa se että lauantaina olevat kaverin valmistujaiskinkerit jäävät osaltaki hyvin lyhyiksi. Krapulassa tai edes väsyneenä ei sunnuntain harjoituksista selviä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti