Eilen sain yllättäin treeniseuraksi "Lappeenrannan lahjan Keski-Suomen pelastuslaitokselle". Vuorossa minulla oli kestävyys treeni, joten ylpeyttäni niellen vimputin penkkiä 30 kilolla kun sarjojen välissa tankoon lastattiin kiekkoa toisen perään. Vaan ei se mitään, taas tuli mukavasti parannusta edelliseen kertaan, ja seuraavassa treenissä voisi mennä jo 40 toistoa rikki tuolla painolla. Penkin lisäksi etukyykkyä, ylätaljaa ja lisäksi vähän kaikenlaista tuskuutta. Järestään tulee kyllä parannusta suoritukseen kun olen poikien kanssa jumpalla, se on varmaan se ilmassa leijuva testosteroini ;)
Kaffella käytiin treenien päälle ja avauduin tosta mun ahdistuksesta ja pelosta liittyen opistoon hakemiseen/pääsyyn. Yritin saada rehellistä mielipidettä siitä onko minulla ylipäänsä mitään saumoja sinne päästä. Kovasti sain kannustavia sanoja, mutta koska olen rivienvälistälukemisen mestari, tulkitsin kyllä että aika heikoilla tässä ollaan. No en minä lannistu!! Kesän loppuessa jos penkkitulos ei vieläkään ole lähellä vaadittua rajaa niin sitten ehkä jo uskallan luopua unelmasta. Ei vielä. Ei vielä.
Olen tässä kovasti kahden vaiheella mennäkkö tänään puntille vaiko lenkille. Taitaa kuitenkin kallistua siihen punttailupuoleen, vaikka kovasti olisi syytä jo tuo lenkkeilykausikin avata. Vaihtoehtoisesti voisi tietysti mennä rullailemaan Joutsenon suoraa jos saisi Derby-tytöistä seuraa. Derbyluikkiahan ei käytetä ilman asiaankuuluvaa asustetta, enkä ehkä kehtaa yksinäni lähteä verkkosukkiksissa kuntoilemaan :D
Ihanaa että on viikonloppu!! Huomenna olisi yhdet valmistujaiset ja yhdet häät, ehkä menen ehkä en. Katsoo nyt mikä on fiilinki huomenna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti