perjantai 13. syyskuuta 2013

Kutsu kävi!


Tänään se odotettu pääsykoekutsu sitten kolahti postiluukusta. Vaikka kutsua jo osasikin odottaa, eli ei tarvinnut jännittää tuleeko se vaiko ei, niin jännäähän tämä nyt on kun asia konkretisoituu.

Kouluun oli tänävuonna hakenut 272 hakijaa ja pääsykokeisiin kutsutaan 162 hakijaa neljässä ryhmässä. Itse olen viimeisessä ryhmässä ja koitos on 10-11.10.

Ensimmäisenä päivänä on Cooper, uinti ja fobiatestit. Kaikki testit ovat karsivia, eli matka sitten katkeaa siihen jos ei jotakin osa-aluetta läpäise. Eli jos en esimerkiksi saa Cooperista vähintään 2800m oma koitos loppuu jo ensimmäisenä aamuna. Mikäli noista selviää on iltapäivästä psyykkisen testin 1. vaihe. En tiedä onko se karsiva eli tiputetaanko siinä vielä porukkaa, en usko. Psyykkisten testien jälkeen on psykologin haastatteluja ja ryhmätöitä. Sama homma jatkuu (ehkä) toisena päivänä riippuen siitä miten pienryhmisen jako on tehty.

Itselläni on sellainen fiilis että jos nuo fyysiset testit vaan suoritan niin mikään ei enää ole minun ja unelma ammattini välillä. Minulla on hyvin realistinen kuva palomiehen työstä sekä omasta kyvystä toimia siinä. Tiedän hyvin heikkouteni ja vahvuuteni ja minulla on vuosien työkokemus ja elämänkokemustakin rutkasti enemmän kuin juuri lukiosta päässeillä kanssahakijoilla.

Nyt siis vaan täytyy saada tuo fyysinen puoli kasaan. Viikon päästä menen kokeilemana taas Cooperia. Toistaiseksi paras hölköttely on vasta 2600m mutta se oli senverran epämääräisissä olosuhteissa että ei siitä sen enempää. Uinnissa on parhaillaan menty 4.50 min joten siinä on vielä paljon tekemistä että se oikeasti menee testissä, mutta en minä enää pidä mitään mahdottomana. Suurin tekeminen on siinä että saa kunnon raivon päälle ja itsestä kaikki irti!

Muutenhan kaikki tässä on minua vastaan. Juoksusta on tullut häpyluun rasitusvamma, ehkä murtuma. Viimeisimpänä maanantaina leukaan porattu keinojuuri on aiheuttanut helvetilliset kivut joita olen koittanut panadolilla ja buranalla pitää loitolla. Ne ei kuitenkaan riitä että yön saisi nukuttua ja buranasta hajoaa maha... kävin tänään pyytäämässä hammaslääkäriltä vahvempia douppeja mutta se antoi vain laajakirjoisemman antibiootin ja lisää buranaa vaikka sanoin että en voi sitä syödä... Hitto että iloitsin valvotun yön jälkeen. En oikeasti halua parannella vatsahaavaa seuraavaa n. kuukautta. No, hommasin sitten ihan omaehtoisesti tehokkaammat napit joilla toivottavasti saan nukuttua viikonlopun yli. Jos maanantaina vielä on sama ongelma niin sitten käyn jossain muulla lääkärillä vaatimassa reseptiä "kovempiin aineisiin".

Semmosta.

Nyt odottelen josko 1200mg buranaa auttaisi sen verran että kykenen menemään uimaan.

4 kommenttia:

Ira Mineeva kirjoitti...

Kivaa! Nysse sit tule :D Jess! Nyt vaan tosiaan kova työtä kohti niitä fyysisiä suorituksia!

Arvaa mikä etu sulla on vielä lisäksi juuri lukiosta pääseille? Sulla on jo elämä ns. mallillaan eli tää on sinulle enemmänkin unelmien verhon taakse kurkaamista, niille se on ehkä jopa liiankin totista touhua eikä nuori osaa ottaa sitä tietyllä tavalla rennosti mikä vaikutta koko suorituksen ja mahdollinen hylky on jo maailmanloppu, sinulle se ei ihan sitä ole ja se onkin sun vahvuus. Se että se ei ole ainut juttu jossa sun on onnistuttava ei kuitenkaan vie sinulta pois mitään vaan toisinpäin antaa. Näin minä luulen :) Tsemppistä siis vaan kovasti treeneihin!


Petri Wasenius kirjoitti...

Perjantai 13 päivä oli siis onnenpäivä!Onnea koitokseen!Uskon että saat testit läpi noilla reeneillä mitä olet tehnyt. Jos jokin osa-alue on jäänyt vähän vajaaksi, niin yleensä testitilanteessa sitä puree hammasta sen verran lujaa että puristaa ne viimeisetkin pisarat ittestään irti että saavuttaa tavoitteensa.Uinti on jo hyvällä mallilla ja coopper menee varmasti kanssa läpi kun onhan siinä muita kirittämässä rinnalla. Mutta onnea koitokseen ja kohti unelma ammattia!

Ivana kirjoitti...

Irina: Ihan täysin en kyllä allekirjoita. Sillä päinvastoin uskoisin että aika moni nuori sinen hakee vaan huvikseen ja kokeilumielellä. Minä taas olen viimeiset 2 vuotta uhrannut kaiken vapaa-aikani mm. perhe-elämän kustannuksella jotta saavuttaisin mitä haluan, että kyllä minulla on mielestäni paljon enemmän tässä pelissä ja ON nimenomaan lähes maailmanloppu jos en pääse kouluun. Okei, olen toki varautunut siihen että keväällä vielä haen uudelleen, mutta vähitellen sitten alkaakin tulla jo ikä vastaan.

Petri: Kiitos! Uskon kanssa että siellä testeissä viimeistään saa sitten itsestään kaiken irti ja jaksaa painaa apinan raivolla vaikka ei jaksaiskaan. Aika käy vähiin ja itseä edelleenkin tuo uinti eniten epäilyttää koska toisin kuin cooperissa siinä ei oikein voi sisulla suoritusta parantaa jos ei ole tekniikka kunnossa. No muutaman uintikerran tässä ehtii vielä suorittaa, jospa se sieltä löytyisi.

Ira Mineeva kirjoitti...

Niin en varmaan osannut sanoa sitä paremmin, mutta yritin tarkoittaa että sinä olet oikeasti tehnyt töitä tuon eteen ja panostanut. Ne vaan hakee.

Siinä tilanteessa mikäli huonosti käy, sinulle jää silti jäljelle paljon arvokkaita asioita, vaikkakin se tuntuisi hetken silti maailmanlopulta!

Siis hyvällä tavalla tuo oli! :D Tsemppistä!