keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Saavutuksia ja saavuttamattomia tavoitteita

Viimeisen viikon aikana on taas ollut kaikenlaista.

Viime lauantain Cooper meni aivan reisille jostain mystisestä syystä. Alun jälkeen vauhti vain hiipui ja juoksu oli tosi tukkoista, keskityin vain ja ainoastaan siihen että juoksin kuitenkin se 12 minuuttia lopputuloksesta huolimatta. No tulos oli huomattavasti edelliskertaa heikonpi ja sen vuoksi iskikin aikamoinen epäusko kuinka pääsykokeissa käy. Mutta eipä sille nyt tässä vaiheessa minkään voi kun toivoa että kyse oli jostain ohimenevästä ongelmasta joka on tiessään parin viikon päästä.

Juoksutreenejä ei montaa ole enää jäljellä, oisko 3 kertaa vetoja ja hyvin hyvin kevyitä PK lenkkejä lisäksi. Uintia sitten joka väliin kun vaan kerkiää. Paljon ei ole siis enää tehtävissä, näillä mennään ja koitetaan saada hurja raivo päälle sitten testeihin.

Eilen oli ensimmäinen ajotunti kuorma-autolla. Se auto on semmonen hemmetin iso Scania ja kyllä jänskätti lähteä ajelemaan. Mutta homma osoittautuikin huomattavasti helpommaksi kun mitä olin kuvitellut. Toki se ajo oli vielä kovin epävarmaa, mutta esim. vaihteiden käyttö onnistui hyvin vaikka ne poikkeaakin kamalasti henkilöautosta. Pitäisi vaan päästä niistä hlöautolla totutuista tavoista eroon, mm. mutkat pitäisi mennä vaihteella eikä kytkin pohjassa niinkuin normaalisti ajan... ja tietysti ne auton ulottuvuudet pitäisi hahmottaa. Mutta eiköhän tuo tuosta ajamalla lutviudu. Seuraava ajotunti on maanantaina, suosittelen kaupunkilaisia edelleen pysymään sisätiloissa ;)

Siinä siis vielä saavuttamattamattomat tavoitteet seuraavillekin viikoille. Yksi tavoite tänään sentään saavutettiin ja samalla päättyi minun 2 vuoden raskas urakka. Eli tänään oli matematiikan YO kirjoitukset eli viimeinen aine jota piti kirjoittaa. Nyt on 4 ainetta läjässä ja odottelen vain sitä todistusta. Keväällä kirjoitin jo ET:n ja äidinkielen ja nyt syksyllä englannin ja matikan. Tähän viimeiseen koettelemukseen jopa lueskelin 2 iltaa, joskin voi olla että siitä ei silti mitään huippuarvosanaa tule. Kokonaisuuteen kuitenkin pitää olla tyytyväinen,  plakkarissa ainakin 2 E:tä ja M ilman lukemista. Toki niitä koulutehtäviä on ihan urakalla tullut väännettyä silloin kun koulua vielä oli, eli ei tässä nyt mitenkään ihan liian helpolla ole kuitenkaan päästy. Nyt se on siis kuitenkin ohi!! Päättärinhän sainkin jo keväällä. Eli bileet on tiedossa heti kun tiedän mitä juhlia.

Sellaista tänne tällä kertaa. Sormet ja varpaat ristissä ettei täällä kotosalla jylläävä nuhakuume iske minuun ja pilaa loppu valmistautumista!

2 kommenttia:

Lady Puntti kirjoitti...

Millon sulla on The Day??

Isolla autolla ajaessa nautin siitä, että ratin takaa näkee joka suuntaan paljon paremmin kuin henkilöautosta!

Ivana kirjoitti...

Moikka, h-hetki koittaa 10.10, eli ei enää pitkään... huh.

Oli kyllä hassu tunne lähtee ajotunnin jälkeen ajamaan taas omalla kauppakassilla. Tuntu ihan hullulta olla siellä kadunrajassa pienenä kun ei nähny mitään :D