Tänään kävin taas Imatralla treenaamassa valmentajan valvovan silmän alla. Vuorossa oli penkkipäivä ja kaipa se ihan hyvin meni. Ainakin ojentajat otti kunnolla osumaa kun pitkiä hapotussarjoja tuli aikasta monta. Oman itseluottamuksen kanssa on selkeetä ongelmaa. Haluan toki uskoa että testi mennään läpi mutta kun _ei voi tietää_. Vaikka treenit antaakin suuntaa siitä mitä 3:n viikon päästä on odotettavissa niin epävarmuus leijuu silti ilmassa. Jos oonkin tehnyt liian kevyellä tangolla..? jos joudun tekemään testin ilman boosterin blasebo efektiä kestääkö pää? Jos ja jos. Mut enhän minä voi muuta kuin mennä ja tehdä parhaani. Hitto. Kun oon niin paljon tehnyt ja uhrannut tämän homman eteen niin onhan sen jotain merkattava? Kyllähän minä saan extra toistoja ihan vaan sisulla ja kiukulla eikö?
Tänään tein penkissä 21*50kg ja 21*45kg, vinopenkissä 30*20, 22, 19 ja päälle vielä tangolla 33 2/3 :D Seuraava penkkitreeni kertonee paljon tilanteesta kun vuorossa on 3*n*45kg ja siinä pitäisi nyt ensimmäisellä sarjalla ainakin tulla se testin minimi jo tai sitten tulee itku. Taidan tehdä treenin ilman boosteria ja siellä salilla missä rauta aina painaa kuin synti.Onpahan sitten ainakin tekosyy jos ei luista, ja jos luistaa niin sitten ainakin voi olla varma että testissäkin luistaa.
Ai mitenniin olen epävarma?
Treeneissä tulee pieniä muutoksia. Tältä viikolta jää viimeinen treeni pois koska viikonloppuna täytyy käydä tekemässä oulunmallin testi, eli se FireFitin toinen osuus ja sen jälkeen pari päivää totaalitaukoa ja sitten jokunen kevyempi treeni. Vielä olis joku testisimalaatio tarkoitus ottaa sen jälkeen ja sitten kevenneelläänkin taas kohti testiä. Lenkit pitelen nyt kävelynä ja ihan satunnaisena hölkkänä etten rasita noita ylirasittuneita kinttuja entisestään.
Kouluhommat alkaa olla melkein pulkassa. Tehtävät on palautettu yhtä laajaa kemian työtä lukuunottamatta. Tänä viikonloppuna oli sekin tarkoitus saada valmiiksi mutta keskittymiskyky on ollut ihan kadoksissa. Sain sentään 2 muuta esseetä palautettua ja luettua huomiseen ruåtsin kokeeseenkin vähän. Numeroilla ei tässä vaiheessa ole enää mitään väliä, kunhan saisi koulun kunnialla nippuun. Torstaina on viimeinen koe ja sitten ei tarvitsekaan enää koululle huristella kuin ensi syksynä jatkamaan kirjoituksia.
2 kommenttia:
Ai että musta on kiva seurata sun etenemistä kohti testejä! Ja toi vantaalainen palomiesnainen on jotenkin ihan sun oloinen! Oon susta ylpee jo nyt :)
Et sitten lynkkaa mua jos en onnistukkaan tässä!
Lähetä kommentti