torstai 3. heinäkuuta 2014

Raskasta kaksoiselämää

Eilisestä muodostuikin harvinaisen rankka (harrastus) päivä.

Iltapäiväjuoksut:

Töistä päästyäni lähdin juoksemaan viikon VK juoksujani. Oli ihan kaamea nälkä niin piti vielä himassa syödä ruisleipä lisukkeineen vähän ennen kun painuin radalle juoksemaan. Vakaa tarkoitus oli juosta 15-20min sellaista reipasta tahtia, mutta juoksu jäi hieman lyhyemmäksi kun ruisleipä pyrki ylös ja jossain 2600m kieppeillä alkoi kylkeen pistää. Ajattelin etten turhaan kiusaa itseäni enempää.

Alkulämppää n. 10min ja sitten GPS:n mukaan veto 2700m/13min, mutta olin tuossa vaiheessa vasta 2600 viivalla, eli gepsi kyllä vähän huijaa. Päälle sitten kävelyä ja hölkkää.

Olin kävelemässä autolle kun aiemman facebook huuteluni innoittamana Palomies H saapui kentälle. No enhän nyt sitten viitsinyt lähteä poiskaan vaan lupauduin juoksemaan perässä ainakin muutaman kierroksen. Pienen alkuhöntsäilyn jälkeen juostiin mulle kovia (16-17s) 4*100m vetoja 1min kävelypalautuksilla. Tuossa vaiheessa olin jo sen verran puhki että neljän vedon jälkeen oli pakko luovuttaa. Vyötäröstä alaspäin vihloi. Päälle vielä kierros-pari höntsää ja isälle saunomaan. Yhteensä 9km/60min liikettä, eli ihan kohtuullinen saldo.

Koko illan olikin sitten todella väsähtänyt olo, enkä riemastunut kamalasti kun 9 jälkeen puhelin aloitti pirinän ja piippauksen rakennuspalokeikalle. Eipä sitä kuitenkaan tarvinnut kahta kertaa miettiä mennäkkö vai eikö mennä.

Yöjuoksut:

http://robikol.1g.fi/kuvat/Palo+ja+pelastus/2.7.2014+Rakennuspalo+keskisuuri+Lappeenranta/

http://www.esaimaa.fi/Online/2014/07/03/Tiril%C3%A4n%20talopalossa%20isot%20vahingot%20-%20saattoi%20sytty%C3%A4%20kuivausrummusta/20142495/4

Pitkästä aikaa kunnon rakennuspalokeikka jossa oltiin paikalla heti työvuoron jälkeen joten sukeltamaan painuttiin saman tien. Yllättävän pahasti talo jo paloi siinä vaiheessa, näkyvyys oli täysin nollassa ja lämmöt sanoisinko kohdillaan. Onneksi parina oli oikea palomies kun itse olisin välittömästi ollut eksyksissä sokkeloisessa kämpässä. Lämmöt pitivät huolen siitä että vaikka en tehnyt juuri muuta kun haahuilin ykkösen perässä niin ensimmäisen pullon loppuessa olin jo hetken verran saanut keräillä itseäni ihan tosissaan. Pihalla ilmaa haukkoessani, läpimärkänä, toivoin ettei ihan heti tulisi käskyä takaisin. Minun onneksi toinen innokas palomies otti paikkani seuraavalla kierroksella ja sain lepäillä laakereillani ihan melkein kyllästymiseen asti. Ulkopuolella purin lautoja ja palavia mineriittilevyjä seinistä ja jokusen tovin kuluttua päädyin vielä katolle sammuttelemaan ja purkamaan peltejä.

Katolla ollessani katselin epäuskoisesti "työtovereideni" toimintaa. Kadulla seisoi sammutusmiehiä muutaman henkilön ryppäissä, koko illan, tekemättä mitään. Ehkä kukaan ei ollut antanut varsinaista käskyä toimia, mutta siitä huolimatta. Tuntui jotenkin hupaisalta että meidän porukka painui pullo toisensa jälkeen väsyneenä hommiin kun toiset seisoskelevat ja kaivavat nenää. Oletettavasti eivät olleet savusukelluskelpoisia, mutta olishan siellä työmaata riittänyt... No, eniten tuossa itseäni häiritsee se miltä tuollainen toiminta näyttää ulkopuolisista. Talo on ilmiliekeissä ja kaverit vaan näpyttelee kännykkää... ryhmänjohtajasta lähtien.

Pois päästiin lähtemään joskus 2 aikaan, ja huoltojen, syömisen ja suihkun jälkeen olin kotona  noin neljältä aamulla. Asemalla oli heikosti vaihtovaatteita ja olin kiskonut jalkaani fleese kerraston housut joista sain vittuilua muotitietoiselta sammutusmieheltä jota ilmeisesti hävetti kun kehtasin näyttäytyä julkisesti ABC:llä niihin pukeutuneena.

Aamuyöstä liikkuminen on kyllä jotenkin tosi rauhoittavaa. Kaupungissa ei liikkunut kuin pari autoa ja laiha surullisennäköinen kettu joka olisi tehnyt mieli vielä kotiin. Ennen sisälle menoa nojailin hetken autoon haistellen ilmaa ja kuunnellen lokinpoikasten "laulua". Naureskelin itsekseni rajähtäneelle olemukselleni, kerrastohousuille ja säkilliselle hielle ja savulle haisevia alusvaatteitani.

Tänään väsyttää.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kaipa ne "työtoverisi" siellä jotain tekisi, jos heidän punapäinen pomonsa antaisi hommia joita sen punapäisen oma valkopäinen pomonsa antaa. Ei siellä kuulu omin päin alkaa sooloilemaan jos mitään ei ole käsketty..varsinkin jos ei ole sukelluskelpoinen niin osalla homma menee väkisin seisoskeluksi. Missä niiden kaikkien sitten kuuluisi olla, istua autossa odottamassa, että joku hakee tekemään jotain?

ps. iso hansikas, hatunnosto ja kumarrus sukelluspätevyydestä joka ei helpoin temppu naiselle ole :)

Ivana kirjoitti...

Niinhän minä sanoinkin että oletettavasti tilanne oli juuri näin.

Siitä huolimatta voin kuvitella miltä se ulkopuolisten silmiin näyttää. Nimenomaan istuisivat tulokynnyksellä siellä autoissaan jos ei mitään tehtävää ole. Niin mekin tehdään. Onhan se tietty tylsää kun ei näe mitä tapahtuu. Tai jos notkuvat siinä työmaalla ehkä, vain ehkä, voisivat vaikka noutaa sorkkaraudan autosta sitä tarvitseville? Vai rikotaanko pahasti komentoketjua? Vaikka parempihan se on pysyä turvallisen etäisyyden päässä mineriittilevyistä. (Joo, olen katkera ja vituttaa että saan varmaan keuhkosyövän moisesta paskahommasta. Mut toisaalta onneks voin syyttää siitä punapäistä, kun teen mitä käsketään.)

Ivana kirjoitti...

Okei, otetaan sen verran sanoja takaisin että juuri näkemäni videon (linkki tuossa tekstissä) perusteella kyllä siellä talon toisella puolellakin tehtiin muutakin kuin seisoskeltiin.

Anonyymi kirjoitti...

Onhan se varmaan toki mukavampaa, että siinä "kulmilla" on valmiiksi ehkä juuri sillä hetkellä toimettomia miehiä tai naisia, jotka tosiaan voi käydä sen työkalun tuomassa sitä tarvitsevalle (jos ymmärtää pyytää) tai repimässä sitä vesiletkua ihan oma toimisestikin ilman, että tekijää pitää autosta asti huudella radiolla tekemään duunia. ;)