perjantai 6. kesäkuuta 2014

Panssarivaunuja ja pääsykokeita

Keskiviikkona oli puolustusvoimien lippujuhlapäivän paraati jossa olin VPK hommissa päivystämässä mahdollisten  ongelmatilanteiden varalle. Muuta hommaa ei ollut kun jonkun panzerwagenin tiputtamien öljyjen imeytys ja lakaisu jossa minä urheasti toimin liikenteen ohjaajana. Siitä ei ole kuvaa, mutta tässä on joku vaunu.


Iltapäivällä lähdin VPK:n salille treenailemaan, mutta treeni-into laantui penkin ja leukojen jälkeen aivan tyystin. Tajusin että syy haluttomuuteen ja kiukutukseen johtui varmasti liian pitkästä ruokailuvälistä, kun en viiteen tuntiin ollut pistänyt murua rinnan alle. Päätin siis luovuttaa ja köpöttää takaisin kotiin. No, eihän sekään ihan suunnitelmien mukaan mennyt, kun puolessa matkassa puhelin alkoi piristä ja piipata ja lähdinkin juoksu askelin takaisin asemalle. Ilta meni sitten savusukellus ja sammutuspuuhissa ja kello oli jo lähes puolu yö ennen kuin loppujen lopuksi pääsin nukkumaan. Eihän siinä toki uni tullut kun kroppa kävi ylikierroksilla ja tiesi että aamulla on aikainen herätys pääsykokeisiin. Jäi sitten täysin viimehetken lukemiset tekemättä enkä ehtinyt edes tarkistaa mitä olin muihin papereihin runoillut.

Torstaina sitten oli pääsykokeet Saimaan AMK:n ensihoidon koulutusohjelmaan. Ensin oli vuorossa anatomian aineistokoe ja englannin testi. Rasti ruutuun tyyppisesti väittämiä sydämen, verenkierron, hengityksen ja hermoston toiminnasta, sekä luetunymmärtämistä. Sitten lihaskuntotestit jossa vatsoja, askelkyykkyä, puristusvoimaa ja staattinen selänojennus. Näistä viimeinen muodostui minulle kompastuskiveksi kun en pysynyt asennossa edes minuuttia ja tulos oli käytännössä hylätty. No, elättelen toivoa että muuten hyvin menneet (4,5,5) lihaskunto-osiot kompensoivat tuota. Yläkropan lihasmassa tuossa kostautui. Seuraavana oli vuorossa simulaatiorata joka tehtiin aikaa vastaan. Alkuun esteiden ylitystä ja "rappusia" steppilaudalla käsipainot käsissä, sitten paineluelvytystä 4 minuuttia, hienomotoriikka osuus jossa laitettiin puisua nappuloita reikiin, 70 kg paarien nostelua ja kärräilyä ja jälleen "rappusia". Hauskaa oli ja hiki tuli. Viimeisenä, vaan ei varmastikaan vähäisimpänä oli haastattelu jossa olu haastattelijoina koulun ja työnantajan edustaja. Vähän jäädyin alkuvaiheessa kun unohdin täysin mitä täti kysyi, mutta muuten vastailin rehellisesti kysymyksiin enkä edes yrittänyt esittää hoitoviettistä sirar hento valkoista. Siellähän ne ovat arvioimassa soveltuvuutta alalle, jos ei kelpaa niin ei kelpaa. Pääsykokeissa meni aikaa n. 8-14 ja rankan illan + huonosti nukutun yön jälkeen olo oli aika sippi. Urheasti kuitenkin lähdin vielä työporukan + yhteistyökumppanin yhteiseen iltapäivän-/illanviettoon jossa onneksi ei minigolfia raskaampaa liikuntaa ollut tälläerää tarjolla.

Kun vihdoin pääsin kotiin niin kyllä uni maistui. En saanut itseäni aamulla ylös vaan torkutin puhelinta monta kertaa. Skippasin myös keikan kun tuossa naapurissa isolla purkutyömaalla jotkut rakenteetkärysi. En vaan pystynyt, ja annan kyllä sen itselleni anteeksi.

Tässä vielä piristykseksi maastavetovideo tiistailta kun kävin valmentajan kanssa treenaamassa.  Kamalan raskasta oli rauta, mutta eikö tästä ole suunta vain ylöspäin:

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä mave -video, laitappa lisää näitä reenivideoita. Noista saa itekki vähä motivatsuu. :)

Ivana kirjoitti...

Moikka. Harvemmin tulee kuvailtua kun pääsääntöisesti treenaan aseman "salilla" sellasessa 2,5*2,5m huoneessa jossa kännykän saa säkällä viritettyä patteterin päälle niin että kuvaan mahtuu esim. selkä tai vaihtohtoisesti pohkeet. Eikä se siis johdu supermassiivisista lihaksista suinkaan ;)Lisäksi minulla ei ole mitään editointiohjelmaa.

Mutta pistän kyllä jos semmosia hyviä pätkiä tulee, you tuubi hävitti minun vanhan käyttähjätilin kun irrotin sen tosta hiton google tilistä joten sinne katosi bittiavaruuteen kaikki vanhat videot...