Dieettiäni on takana kohta 12 viikkoa. Tähän asti homma on mennyt kuin vettä vaan, ainoastaan painon putoamisen hitautta manaten ja panikoiden. Kalorit oli viime viikolle asti keskimäärin 2300kcal/vrk eikä nälkää tarvinnut nähdä.
Tälle viikolle kaloreita tiputettiin radikaalisti, itseasiassa juuri huomasin että olin tiputellut niitä liikaakin ja parina päivänä olen kärvistellyt 200kcal vähemmällä kuin oli tarkoitus. Ei siis ihme että olo on ihan P-A-S-K-A!!!
Energiaa ei ole mihinkään, varsinkaan aerobiseen treeniin. Pelkkä kävelykin takkuaa kun jaloissa ei ole voimaa viedä eteenpäin. Salitreenit kulkee jotenkuten kun vedän buustereita ja starttereita varmaan enemmän kuin oikeaa ruokaa. Mutta luulen että sielläkään en oikeasti saa itsestäni oikein mitään irti. Niin ja kiukuttaa ihan pirusti ja sen saa tuta kaikki läheiset. Sorit kaikille...
Suurin osa vähennetyistä kaloreista on otettu hiilareista, ja vaikka niitä vieläkin tulee päivässä n. 100g ei se riitä mun kropalle alkuunkaan! Kroppa huutaa hiiluja ja salireissulta palatessa ainut ajatus olikin kotona odottava banaani. Protskupalkkari sensijaan jäi juomatta. Väsyttää niin paljon ettei jaksa. Mun kroppa on siitä jännä että se on todella herkkä hiilihydraateille. Se on hyvin kapea alue missä määrä on sopiva ja olo hyvä. Kun mennään tuonne alle 150-200g ei polttoaine enää riitä, mutta 250-300g on jo auttamattomasti liikaa. Ja esim karkkien syönti saa aikaiseksi kamalan kooman suht pienissäkin määrissä. Minulle siis sopii ruokavalio jossa hiilarit tulee aamupuurosta, parista leivästä ja parista hedelmästä. Pastat, perunat ja riisit saa jäädä ainakin suuremmissa määrin. Mutta myöskään mitkään vhh:t tai ketoosit ei sovi paitsi äärimmäisessä hädässä parin nestekilon poistoon.
No semmoista. Olokin vähän helpotti valituksen sekä nautitun banaanin seurauksena. Ja onneksi tänään saa vielä syödä :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti