tiistai 19. maaliskuuta 2013

Keikkaa pukkaa ja tautia?

Eilen illalla ajettiin taas keikkaa (vuoden 20. ja 21. keikat). Ja kerrankin olin paikalla.

Vähän ennen 8 tuli ensämmäinen. Huonealuliikkeen takana roskalava ja lastauslaiturille olevat lastauslavat olivat tulessa. Meidän tehtäväksi jäi vieressä olevan Gigantin varmistaminen ja siellä tunnin verran notkuminen. Ehdin siinä jo valita paljon uusia koneita ja kalusteita keittiöremppaa ajatellen. ;) Puoli kympiltä meidän porukka pääsi jo pois, lukuunottamatta minua ja pytyn kuskia jotka jäätiin paikalle vielä kun työvuoron säiliöauto lähti takaisin asemalle. Ei me siinä kauaa ehdittykään autossa istua kun tuli hälytys pienestä rakennuspalosta Sammonlahteen johon meidät sitten liitettiin kun työvuoron pojat ei kai olleet ehtineet sumppejaan vielä juoda. (No joo, tämä on ainakin mun puolelta hyväntahtoista piikittelyä. Vepareiden ja ammattipalomiesten suhde on vähän niinkuin Suomi vs. Ruotsi). Paikalla sitten työvuoro kävi kolkuttelemassa oville siinä rappukäytävässä jossa savun hajua oli kuulemanmukaan ollut. Aika pian ne kuitenkin päättivät lähteä takaisin asemalle ja jättivät minut ja T:n paikalle odottamaan huoltomiestä avaamaan kerrostalon alapohjaan johtavan luukun jotta päästiin varmistamaan ettei siellä ole mitään kytyjä. No olihan se selvä ettei ollut, ei meitä olisi sinne kahdestaan pytyllä ja yksillä ainoilla paineilmalaitteilla jätetty jos olisi ollut epäilys että joku oikeasti palaa. Vähän siis kiristeltiin hampaita että onpa taas tärkeä keikka. Mutta toisaalta itsehän tähän touhuun on hakeutunut ja ei aina tarvitse olla vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

Kotiin joskus 11-12 aikaan päästyäni otin Sirdaludin niskajumin vuoksi ja kävin nukkumaan. Aamuyöstä alkoi kamala palellus ja aamulla olo oli aivan kuumeinen. Minulla olisi ollut asiakastapaaminen aamusta, mutta peruin sen ihan muista syistä. Päätin sitten kuitenkin jäädä kotiin semi saikulle, eli hoidan kyllä kiireisimpiä työasioita ja vastailen sähköposteihin, mutta koitan maata ja levätä. Nyt ei enää palella, mutta poskia kuumottaa ja sormet on pinkeät nakit. En nyt tiedä mikä tälläkertaa vaivaa. Toivottavasti olo tästä iltapäiväksi kohenee niin että voin käydä tekemässä jonkunlaisen treenin. En kyllä mene jos on yhtään puolikuntoinen olo.

Mun piti kirjoittaa jostain ihan muusta. Oli hienoja filosofisia ajatuksia, mutta ehkä niistä sitten myöhemmin enemmän. Perjantaina on ET:n kirjoituksetkin, siiheksi pitäisi vielä vähän tuota elämäntarkoitusta pohtia jotta osaa edes jotain vastata. En sielläkään nyt pysty ihan täysillä hommaan keskittymään kun pitää vahdata ettei aika lopu kesken. Työkiireitä nimittäin, en ehdi istua lähimainkaan koko 6 tuntia. No mutta nyt sitä lepoa!

Ei kommentteja: