Sivut

tiistai 18. kesäkuuta 2013

Ja se oli siinä. Kuopiossa tavataan!

Sairaslomapäivän kunniaksi sitä ehtii hyvin kirjoittaa testiraportin ennen kun painun takaisin peiton alle pariksi tunniksi.

Eilen siis kävin Tampereella  pelastajakurssin fyysisessä testissä sekä lääkärintarkastuksessa. Läpi meni, ja sain 0,25p (max 1,0p) jatkoon. Pääsykoekutsu on siis itsestäänselvyys koska todistus on sen verran hyvä. Seuraava etappi on siis pääsykokeet Kuopiossa lokakuussa, ja nyt alkaa tiukat juoksu ja uintitreenit sitä varten.


Mutta nyt se raportti päivän kulusta.

Aamulla herätessäni kurkun kaktus oli vain äitynyt ikävämmäksi. Koitin litkiä paljon lämmintä teetä aamiaisella ja istuskelin huoneessa pyyhe kaulan ympärillä ettei olo ainakaan pahemmaksi olisi mennyt. Jälkikäteen ajatellen pyyhe olisi pitänyt alunperinkin laittaa ilmastointilaitteen päälle. Lääkäri oli varattu klo: 12 mutta lähdin ajoissa jo seikkailemaan paikalle. Unohdin että oltiin hämeessä... odotus muodostuikin siis aika pitkäksi ennen kuin alkoi tapahtua. Välillä vähän tuntui jännittävän. Mutta se meni äkkiä ohi.

Ensimmäisenä oli vuorossa EKG. Homma meinasi mennä alusta asti ihan putkeen kun laitteesta oli paperi loppu. Lopulta joku paikalla pörränneistä hoitajista löysi jostain laatikon pohjalta 2 paperia ja johon saivat riittävät käppyrät piirrettyä. EKG oli kaikin puolin normaali.

Tässä vaiheessa päivää alkoi kurkun kaktus painua jo selvästi alemmas koht keuhkoputkia. Jippii!

Seuraavana oli lääkärintarkastus. Tämä oli hyvin pintapuolinen mielestäni, katsottiin ryhtiä ja askellusta, näkö,  pikainen vilkaisu suuhun, esitietolomakkeessa mainituista vaivoista ja vammoista jokunen kysymys ja leima alle. Niin ja se etukäteen pelkäämä spirometri tietysti, mutta sekin meni ihan viitearvojen mukaisesti vaikka rööreissä jo tuntuikin ikävältä.

Lääkärin jälkeen menin salille lämmittelemään. Paikalla oli myös toinen testattava, sellainen hyväkuntoisen ja vaffan näköinen poika. Lämmittelyille oli aikaa ihan riittävästi, alkoi jo tulla sellainen fiilis että johan tässä joutaisi tekemään testin alta pois. Sitten saapuikin tetsin valvoja. Me tehtiin testiliikkeet vuorotellen tämän toisen testattavan kanssa, minä ensin näytin mallia ja tyyppi sitten pisti paremmaksi, mutta ei sentään kaikissa liikkeissä ;)

1. Penkkipunnerrus

Tuntui aika kevyeltä mutta kun 25 tuli täyteen oli selvä että 30 ei olisi tullut. Jätin siis suosiolla 25 tuon säästelläkseni ojentajia. 0p

2. Istumaan nousu

Tämähän on minun heikkous, eilisellä kunnolla tuli 40. Ei siis mikään huipputulos. Jotenkin sitä vaan hyytyy. 0p

3. Käsinkohonta (l. leuat)

Tein 8. Ajattelin että en kuitenkaan saa 10 puhtaasti. Jälkikäteen ketuttaa koska olisihan sitä voinut edes kokeilla! 0p

4. Jalkakyykky

Tästä yllätyin. Täydet pisteet 34 toistoa, ja mielestäni välissä oli pari hylättyäkin toistoa tai laskuvirhe joko minulla tai testaajalla. Tässä onnistuin siis ylittämään odotukset ja sain kuin sainkin 0.25p

Yleisfiilis testistä oli se että hoidin homman vähän vasemmalla kädellä enkä antanut kaikkeani missään liikkeissä paitsi ehkä vatsoissa. Tavallaan se vähän ketuttaa että en vetänyt verenmaku suussa ja antanut kaikkeani, mutta toisaalta en usko että pisteitä olisi kuitenkaan tullut yhtään enempää vaikka olisinkin. Ja toisaalta, kun nyt on selvää että minulla on jonkinlainen keuhkoputkentulehdus päällä lienee oikein hyvä etten eilen vetänyt itseäni piippuun. Ihan siis täytyy tyytyväinen suoritukseen olla. Sellaisen option jätän vielä auki että jos kunto jostain syystä elokuussa indikoi parempia pisteitä niin käyn sitten tekemässä testin uusiksi.

Nyt siis vaan koitan parantua pikapuolin ja aloitan juoksutreenit ja dietin. Cooperin lähtötaso täytyy käydä kokeilemassa, mutta sen suhteen on tosiaan syytä odottaa että tauti on varmasti väistynyt. Pari kestotestiä on vielä luvassa penkkiin ja leukoihin. Valmentaja taitaa oikein haluta kiusata minua :D Lisää seuraa! Tästä se lähtee!

3 kommenttia:

Petri Wasenius kirjoitti...

Hyvä hyvä!Tuolla menolla kun jatkat treenaamista, niin on varma pääsy opistoon. Tsemppiä!

Ivana kirjoitti...

Kiitos kannustuksesta!

Tällä hetkellä uinti sakkaa sen verran pahasti että itse en oli aivan huipputunnelmissa pääsykokeiden suhteen. Toisaalta olen saanut kannustavia kommentteja että uinti tekniikkaa on mahdollista parantaa lyhyessäkin ajasssa joten en ihan vielä heitä kirvestä kaivoon. Kaikkeni teen, sen on parempi riittää ;)

Petri Wasenius kirjoitti...

Älä anna periksi!Uiminen on siitä hyvä laji tosiaan, että sen tekniikan oppii aikas äkkiä. Ja kovaa harjoittelua tietysti. Uintitesti ei ole niin paha rasti kuin luulisi loppujen lopuksi. Kun kaikkensa tekee ja parhaansa yrittää, niin se riittää kyllä. Tsemppiä!