torstai 14. huhtikuuta 2011

Ekat hölkät

Eilen kävin viikon, ja samalla 2,5 vuoden, toisella lenkillä.
Yllättävän kevyesti jaksoin hölkötellä ensimmäiset 2km/13min vaihtelevassa maastossa. Huono aerobinen kunto vaan tekee sen että sykkeet nousee tajuttomasti, joten kun sykkeet oli 180 kieppeillä jo valmiiksi, pinkaisin loppuun rappuset ja senjälkeen olinkin valmista kauraa.. seuraavat pari kilometria menikin kävellessä ja hengitystä tasaillessa.

Tänäänkään en tiukkojen aikataulujen vuoksi päässyt salille, mutta kävin taas 4km lenkillä. Tälläkertaa jaksoin juosta ensimmäiset 3km ajassa 18minuuttia. Juostessa sykkeet huiteli taas siellä 170-180 kieppeillä, mutta se on minulle kyllä ihan normaalia. Paljon pidempiä juoksuja ei meikäläisen polvella passaa asfaltilla suorittaa vaan täytyy odottaa pururadan sulamista ja kuivamista. Tosin massalla juoksua voisi käydä testaamassa mikäli läheisen urheilukentän portit aukenee pian.

Huimaa tulosta ei siis nykykunnolla esimerkiksi Cooperissa vedettäisi. Itsehän peilaan kaikkia urheilusuorituksia tällähetkellä PeO:n pääsyvaatimuksiin, vaikka sinne ei asiaa olekaan. 2800m tuntuu vielä aika kaukaiselta, mutta voihan tuollainen olla loppukesästä ihan mahdollista kun kunto varmasti tästä kohentuu.

Viimeisen kilometrin kävely avasi silmät keväälle. Ehkä se on tämä dieetti ja "terveellinen elämä" kun saa kaikki aistit skarpimmiksi ja saa katsomaan ympäristöä ihan eri tavalla. Kebab ravintoloista kantautuva tuoksu, kampaamoiden näyteikkunat ja lämmin sää saivat aikaan fiiliksen kuin olisin jossain muualla kuin tutussa kotikaupungissa. Lähipubitkin näyttivät tässä "valossa" ihan erilaisilta, kun niitä katsoi ikään kuin ulkopuolisena, eikä "sillä silmällä" missä kuppilassa on halvin tuoppi, eniten tuttuja tai pisin aukioloaika. Melkein teki mieli mennä sisälle uudehkoon lounge-tyyppiseen baariin (joka muuten on niin ei minun paikka!!) ihan vaan istumaan ja ihmettelemään kaupungin sykettä. No.. mielikuvaa hieman latistaa se ettei tässä kaupungissa ole sykettä. Ainut jalkautunut ihminen koko keskustan alueellä oli paikallisen tissibaarin poke, joka katsoi minua varmasti yhtä hämmentyneenä kuin minä häntä, ajatellen "Oho, ihminen?!".

Ei kommentteja: